Kunnanvaltuutettu

Nykyään Kunnanvaltuutettu on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä sekä henkilökohtaisella että ammatillisella alalla. Syntymisestään lähtien Kunnanvaltuutettu:llä on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntaan ja se on synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja toimia, joilla pyritään ymmärtämään ja käsittelemään sen vaikutuksia. Paikallisesti tai maailmanlaajuisesti Kunnanvaltuutettu on kiinnittänyt kaikenikäisten, -taustaisten ja -ammattilaisten ihmisten huomion erottuen joukosta nykyajan elämän keskeisenä elementtinä. Tästä syystä on tärkeää syventyä Kunnanvaltuutettu:n analyysiin ja tutkia sen monia ulottuvuuksia ja seurauksia, jotta ymmärrämme paremmin sen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kunnanvaltuutettu on kunnanvaltuustoon (kaupungeissa kaupunginvaltuustoon) kunnallisvaaleissa valittu luottamushenkilö. Kaupungeissa käytetään nimitystä kaupunginvaltuutettu.

Suomen kunnallisvaaleissa vaalikelpoisia ovat tietyin poikkeuksin kaikki kunnan asukkaat, joilla on kyseisissä vaaleissa äänioikeus eivätkä ole holhouksen alaisia [1]. Nämä kuntalaissa määrätyt poikkeukset ovat [2]:

  1. valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä;
  2. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;
  3. kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön;
  4. kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.

Ketään ei voi asettaa kunnallisvaaleissa ehdolle valtuustoon ilman hänen omaa suostumustaan.

Lähteet

  1. ↑ Oikeusministeriö: Vaalit.fi Oikeusministeriö. Arkistoitu 29.12.2008. Viitattu 9.12.2008.
  2. ↑ Kuntalaki 72 § Finlex. Arkistoitu 28.3.2023. Viitattu 6.1.2022.