Kupera kulma

Nykymaailmassa Kupera kulma:stä on tullut laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Puhummepa sitten Kupera kulma:stä politiikan, tieteen, kulttuurin tai minkä tahansa muun alan kontekstissa, sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Kupera kulma:n eri puolia, sen kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivään Kupera kulma on ollut ratkaisevassa roolissa elävämme maailman muovaamisessa, ja on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen ulottuvuus ja merkitys nykyään.

Kuperan kulman suuruus on 180° ja 360° väliltä.

Kupera kulma tarkoittaa geometriassa kulmaa, joka on suurempi kuin oikokulma, mutta joka mahtuu täyden kulman sisälle, eli on suuruudeltaan 180° ja 360° väliltä. Oikokulmaa pidetään koverien- ja kuperien kulmien välisenä rajakulmana, joka ei kuulu kumpaakaan. Sen sijaan täysi kulma katsotaan joskus kuuluvan kuperiin kulmiin. Kuperan kulman eksplementtikulma on kovera kulma.[1][2][3]

Kuperien kulmien mitta-arvoja

Riippuen käytettävästä mitta-asteikosta, kupera kulma α on suuruudeltaan (täysi kulma on mukana)

  • (asteina), kun täysi kulma on 360°.[1][3]
  • gon, kun täysi kulma on 400 gon.
  • (rad), kun täysi kulma on .[3]

Trigonometriset arvot

Kun α on kupera kulma, saavat trigonometriset funktiot seuraavia arvoja (täysi kulma on mukana, lähde kaikissa [4])

  • .
  • .
  • mutta .
  • .
  • tai .
  • .

Katso myös

Lähteet

  1. a b Väisälä, Kalle: Geometria, s. 10–11. Porvoo: Wsoy, 1959. Teoksen verkkoversio (pdf).
  2. Weisstein, Eric W.: Angle (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  3. a b c Weisstein, Eric W.: Reflex Angle (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  4. Spiegel, Murray R.: Mathematical Handbook of Formulas and Tables, s. 14. New York: McGraw-Hill Book Company, 1968. (englanniksi)