Kuros

Tässä artikkelissa perehdymme Kuros:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia, alkuperää ja mahdollisia vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Kuros on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan, mikä on herättänyt uteliaisuutta ja huomiota niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Näillä sivuilla tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen erilaisia ​​ilmenemismuotoja eri kulttuureissa ja sen vaikutuksia henkilökohtaisella ja kollektiivisella tasolla. Valmistaudu lähtemään löytö- ja pohdiskelumatkalle Kuros:n ympärillä toivossasi laajentavan ymmärrystäsi ja tietoasi tästä jännittävästä aiheesta.

Kroisos-kuros, n. 535 eaa. Kansallinen arkeologinen museo, Ateena.

Kuros (joon.kreik. κοῦρος, kūros tai kouros, m.kreik. κόρος, koros; ’poika’, ’nuorukainen’)[1] on Kreikan arkaaiselle kuvanveistolle tyypillinen alastonta nuorta miestä esittävä votiivipatsas. Kuros-veistosten naispuolinen vastine oli kore.[2][3][4]

Historia

Kurokset olivat usein votiivilahjoja Apollonille omistettuun temppeliin. Niitä pystytettiin myös haudoille. Kuroksia valmistettiin erityisesti 600- ja 500-luvuilla eaa. Niitä on löytynyt kaikkialta helleenisestä maailmasta, mutta eniten kuitenkin itse Kreikasta. Varhaisvaiheessa valmistettiin hyvin suurikokoisia kuroksia varsinkin Kreetalla. 500-luvun eaa. loppupuoliskolla kurosten koko läheni luonnollista kokoa ja ne muuttuivat realistisemmiksi, mikä loi pohjaa ihmisvartalon kuvauksen kehitykselle seuranneen klassisen kauden kuvanveistossa.[2][3][4] Kurosten, samoin kuin korejen, valmistaminen päättyi arkaaisen kauden myötä.[2][5]

Veistokset

Kurokset ovat aina parrattomia, alastomia nuoria miehiä. Ainoana vaatetuksena ovat joskus vyö tai hiusnauha, harvemmin saappaat. Nuorukaiset on kuvattu seisovana, vasen jalka hieman oikeaa edempänä, käsivarret suorina sivuilla tai hieman taivutettuina, ja kädet nyrkissä. Kuroksilla on atleettinen vartalo ja niiden ilme vaihtelee jäykän ilmeettömästä tuijotuksesta tyyliteltyyn, ja jopa hieman uhmakkaalta vaikuttavaan, valppauteen. Monilla kuroksilla on arkaaisille veistoksille tyypillinen arkaainen hymy. Veistoksille on ominaista myös jäyhä frontaalisuus, mikä heijasteli egyptiläistä vaikutusta. Veistosten materiaalina oli usein Kykladeilta peräisin oleva marmori. Niiden korkeus vaihtelee 150 cm:stä poikkeukselliseen 335 cm:n kokoon asti.[2][3][4]

Tunnettuja kuroksia ovat muun muassa Sunionin kuros (n. 600 eaa.), Kleobis ja Biton -kurokset (n. 580 eaa.), Samoksen kuros (n. 570 eaa.), Tenean kuros (n. 560 eaa.) ja Kroisos-kuros (n. 535 eaa.). Pronssiin valettu Pireuksen Apollon (n. 530–520 eaa.) muistuttaa monin tavoin kuroksia.

Lähteet

  1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: κόρος, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kuros”, Antiikin käsikirja. Otava, 2002. ISBN 951-1-12387-4
  3. ↑ a b c Flacelière, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09724-1
  4. ↑ a b c Honour, Fleming: Maailman taiteen historia. Otava, 1992. ISBN 951-1-11486-7
  5. ↑ Rodgers, Nigel: Ancient Greece. An Illustrated History, s. 328-333. Lorenz Books, 2017. ISBN 978-0-7548-3357-4

Aiheesta muualla