Kurpitsa

_ Nykymaailmassa Kurpitsa:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassamme. Sen merkitys kattaa laajan kirjon näkökohtia henkilökohtaisesta alasta ammatilliseen piiriin, mukaan lukien sosiaalinen ja kulttuurinen ala. Kurpitsa:stä on tullut yhä useammin kiinnostuksen ja keskustelun aihe eri piireissä, koska sen vaikutus ulottuu monille elämämme alueille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kurpitsa:n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä analysoimalla sen eri puolia ja sen yhteyttä niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin tekniikka, politiikka, talous, psykologia ja kulttuuri. Tämän tutkimuksen avulla pystymme ymmärtämään paremmin Kurpitsa:n merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmassamme.

Tämä artikkeli kertoo kasvista. Samannimisestä lentopommista kertoo artikkeli Kurpitsa (pommi).
Kurpitsa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Cucurbitales
Heimo: Kurkkukasvit Cucurbitaceae
Suku: Kurpitsat Cucurbita
Laji: pepo
Kaksiosainen nimi

Cucurbita pepo
L.

Katso myös

  Kurpitsa Wikispeciesissä
  Kurpitsa Commonsissa

Kurpitsa eli satokurpitsa (Cucurbita pepo) on kurpitsoihin (Cucurbita) kuuluva köynnöskasvi, joka on kotoisin Keski-Amerikasta. Kasvin hedelmää käytetään ruoka-aineena ympäri maailman. Siemenistä voidaan puristaa ruokaöljyä, tai ne syödään sellaisenaan. Nykyään kurpitsaa viljellään maailmanlaajuisesti. Kurpitsan päätuottajamaat ovat Venäjä, Turkki, Balkanin maat, Kiina ja Meksiko.

Kuvaus

Kurpitsakasvi voi olla 10 metriä pitkä. Se on yksivuotinen kurkun ja melonin sukulaiskasvi. Kurpitsan hedelmä on 30–80 senttimetriä pitkä, yleensä pallomainen, mutta esimerkiksi monilla kesäkurpitsalajikkeilla se on pitkänomainen. Hedelmä voi olla lajikkeesta riippuen monen värinen. Maailman suurimman kurpitsan massa on 911 kg.[2]

Lajikkeiden ryhmittely

Kurpitsalajikkeet voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:[3]

Ravintosisältö per 100 g

Katso myös

Lähteet

  1. Castellanos Morales, G., Sánchez de la Vega, G., Aragón Cuevas, F., Contreras, A. & Lira Saade, R.: Cucurbita pepo IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2020. (englanniksi)
  2. Lehmän kokoinen Suomen ennätyskurpitsa pärjää maailmantilastoissakin Yle Uutiset. 3.10.2012. Viitattu 31.8.2015.
  3. Räty, Ella & Alanko, Pentti: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9
  4. Kurpitsa fatsecret.fi. Viitattu 13.4.2019.

Aiheesta muualla