Nykymaailmassa Kusti:stä on tullut erittäin tärkeä aihe, sen vaikutukset ovat yhtä monipuoliset kuin ne vaikuttavat nyky-yhteiskunnassa. Taloudellisista vaikutuksistaan populaarikulttuuriin Kusti on saavuttanut ennennäkemättömän aseman maailmanlaajuisesti. Vuosien varrella se on herättänyt kiinnostusta sekä tutkijoissa että asiantuntijoissa ja suuressa väestössä ja synnyttänyt jatkuvaa keskustelua, jossa pyritään ymmärtämään sen monia puolia ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kusti:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia eri alueilla, mikä antaa laajan ja täydellisen kuvan sen merkityksestä nykyään.
| Kusti | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | – |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | 15. kesäkuuta |
| Muunnelmia | Aukusti, Aku, Kustaa, Kustavi |
| Vastineita eri kielissä | August, Gustav, Gustaf |
| Nimen alkuperä | Augustus, Gustaf |
Kusti on suomalainen miehen etunimi. Se on Aukusti-nimen lyhentynyt muoto. Myös muinaisruotsin Gustaf ja siitä johdetut nimen muunnokset Kustaa ja Kustavi kääntyvät paikoin muotoon Kusti.[1] Suomenmielisyyden vallitessa vuonna 1887 vaihtoi tuleva presidentti alkuperäisen nimensä Johan Gustaf Hellstenin muotoon Juho Kusti Paasikivi.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Kusti-nimisiä miehiä on Suomessa ollut vuoden 2019 loppuun mennessä 1 408.[2]