Kuvasuhde
Tässä artikkelissa tutkimme Kuvasuhde:tä yksityiskohtaisesti ja käsittelemme sen tärkeimpiä ominaisuuksia, vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Kuvasuhde on ollut eri tieteenalojen tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta ja huomiota niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Kautta historian Kuvasuhde:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, sillä se on vaikuttanut ja muovannut tärkeitä kulttuurin, politiikan, talouden ja jokapäiväisen elämän näkökohtia. Samoin sen läsnäolo on herättänyt kysymyksiä ja pohdiskeluja sen merkityksestä, vaikutuksista ja tulevaisuuden ennusteesta. Tämän artikkelin avulla ehdotamme kaikkien näiden näkökohtien analysointia kriittisellä ja rikastuttavalla tavalla tarjoamalla uusia näkökulmia ja edistäen Kuvasuhde:n tuntemusta ja ymmärtämistä.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: näin yksityiskohtaisilla tiedoilla täytyy olla lähde |
|
|
|
|
|
Kuvasuhteella tarkoitetaan kuvan leveyden suhdetta kuvan korkeuteen. Etenkin graafisessa tuotannossa vastaava käsite on formaatti. Puhutaan esimerkiksi L-mallisesta kirjasta (matala suhteessa leveyteen) tai kapeasta kirjasta (korkea suhteessa leveyteen), jolloin vakioina ovat A- ja B-sarjan standardit.
Elokuvissa, valokuvauksessa ja näyttölaitteissa on käytetty muun muassa seuraavia kuvasuhteita:
- 1,19:1 – Movietone (1920- ja 1930-luvun varhainen äänielokuvaformaatti)
- 1,25:1 eli 5:4 – tietokonenäyttö (1 280 × 1 024 pikseliä)
- 1,33:1 eli 4:3 – mykkäelokuva, TV, tietokonekäyttö, digitaalikamerat
- 1,37:1 – 35 mm:n äänielokuvan vanha standardi, "normaalikuva"
- 1,43:1 – Imax 70 mm:n suurelokuvat
- 1,50:1 eli 3:2 – kinofilmi (kuva-alan koko 36 mm × 24 mm), digitaaliset järjestelmäkamerat
- 1,56:1 eli 14:9 – brittiläinen TV-lähetysten formaatti; kompromissi 4:3:n ja 16:9:n välillä
- 1,60:1 eli 16:10 – tietokonenäyttö (WSXGAPlus eli 1 680 × 1 050 pikseliä, WUXGA eli 1 920 × 1 200 pikseliä, CGA eli 320 × 200 pikseliä)
- 1,66:1 – 35 mm:n laajakangaselokuva, myös karkeasti Super 16 -formaatin negatiivikoko
- 5:3 eli 15:9 – tietokonenäyttö (1 280 × 768 pikseliä)
- 1,78:1 eli 16:9 – TV, HDTV, tietokonenäyttö (1 920 × 1 080 pikseliä)
- 1,85:1 – 35 mm:n laajakangaselokuva
- 2,00:1 – Superscope, Univisium (laajakangaselokuvaformaatteja)
- 2,20:1 – 70 mm:n standardi
- 2,35:1
- 2,39:1 (aiemmin myös 2,35:1) – CinemaScope, Panavision ja muut yhteensopivat laajakangaselokuvaformaatit
- 2,55:1 – CinemaScope 55 (vanha laajakangaselokuvaformaatti)
- 2,59:1 – Cinerama (vanha laajakangaselokuvaformaatti)
- 2,76:1 – Metro-Goldwyn-Mayerin elokuvakamera, 65 mm:n negatiivi
- 4,00:1 – Polyvision
Nimitystä laajakangas tai laajakuva käytetään elokuva-, TV- ja videoyhteyksissä kaikista kuvasuhteista, jotka ovat leveämpiä kuin 1,37:1.
Televisio-ohjelmien ja elokuvien levityksessä kuvasuhdetta saatetaan mukauttaa. Esimerkiksi 2,39:1-kuvasuhteen laajakangaselokuva voidaan julkaista sellaisessa muodossa, että se täyttää televisioruudun (4:3 tai 16:9) kokonaan ("kuvaruutukavennus"). Muokkaus suoritetaan jättämällä kuva-alasta vasen ja oikea reuna pois ja mahdollisesti panoroimalla tapahtumien mukaan ("pan and scan"), tai joissakin tapauksissa avaamalla ylä- ja alamaski, niin että kuvan leveys ei muutu mutta korkeus kasvaa.
 |
 |
Katso myös
