Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Kuvataide (oppiaine), joka on ollut huomion ja keskustelun aiheena eri aloilla. Kuvataide (oppiaine) on konsepti, joka on herättänyt kiinnostusta ja kiistaa, koska se vaikuttaa tämän päivän yhteiskuntaan. Kautta historian Kuvataide (oppiaine):llä on ollut ratkaiseva rooli eri yhteyksissä, ja sen vaikutus on edelleen ajankohtainen. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden analyysin ja pohdinnan kohteena ovat olleet Kuvataide (oppiaine):n alkuperästä evoluutioon asti. He ovat pyrkineet ymmärtämään sen merkitystä ja laajuutta sosiaalisessa, kulttuurisessa ja poliittisessa dynamiikassa. Tässä mielessä on oleellista käsitellä Kuvataide (oppiaine):n ongelmaa kattavasti ja kriittisesti, jotta voidaan tarjota laaja ja rikastuttava näkökulma, joka edistää tämän ongelman tuntemista ja ymmärtämistä.
Kuvataide (aiemmin kuvaamataito ja piirustus ja kuvaanto) on peruskoulussa ja lukiossa opettava oppiaine. Oppiaineen tarkoituksena on antaa välineitä oppilaan kuvalliseen ilmaisuun sekä kehittää oppilaan esteettisiä valmiuksia ja kuvallista ajattelua. Oppiaineen sisältöjä ovat muun muassa kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä media ja kuvaviestintä.
Kaikille yhteistä kuvataiteen opetusta on peruskoulussa yleensä luokilla 1–7, jolloin sitä opetetaan yleisesti kahden viikkotunnin verran joka vuosi. Luokilla 8 ja 9 kuvataide on yleensä valinnainen aine, jolloin opetusta annetaan myös kaksi viikkotuntia kumpanakin vuotena. Lukiossa kuvataiteesta on opiskelijan valinnan mukaan 1–2 pakollista kurssia ja syventäviä kursseja 3–4.
Kuvataide on osa koulujen taidekasvatusta. Vuonna 1999 Suomen peruskoulujen oppiaineen nimi muuttui kuvaamataidosta kuvataiteeksi. Kuvaamataito-nimitys otettiin käyttöön 1950-luvun alussa. Sitä edelsi 1800-luvulta oppiaineen niminä olleet piirustus tai kuvaanto.
Kuvataiteen opetuksessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään: