Tänään aiomme sukeltaa Kyma:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on kiehtonut kaiken ikäisten ja kulttuuristen ihmisten huomion kautta historian. Kyma on ehtymätön inspiraation ja kiehtovuuden lähde, joko sen vaikutuksensa vuoksi yhteiskuntaan, merkityksensä tieteen alalla, sen vaikutuksensa vuoksi populaarikulttuuriin tai sen muuntamiseen ihmisten elämään. Tämän artikkelin aikana tutkimme Kyma:n eri puolia sen alkuperästä viimeisimpiin trendeihin ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja vaikutusta nykymaailmaan.
Doorilainen kyma – Kovera kyma, jossa on suorat, ylöspäin osoittavat lehdet.
Joonialainen kyma eli munasauva – Kupera kyma, jossa on soikeat, alaspäin osoittavat munanmuotoiset lehdet. Esiintyy muun muassa joonialaisen pylvään kapiteelissa voluutan päiden eli heliksien välissä.
Lesboslainen kyma eli lehtisauva – Kuperankovera kyma, jossa on alaspäin osoittavat sydämenmuotoiset lehdet.
Mainitut klassiset tyypit vakiintuivat pylväsjärjestelmissä 300-luvulla eaa.[3] Ne olivat tavanomaisia antiikin temppelirakentamisessa.[5]Roomalaisella kaudella niitä käytettiin vapaammin, ja klassisten tyyppien oheen kehitettiin monipuolisempia koristeaiheita.
Doorilainen kyma.
Joonialainen kyma.
Lesboslainen kyma.
Roomalainen kyma.
Roomalainen kyma.
Lähteet
↑Liddell, Henry George & Scott, Robert: κῦμα, τόA Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
↑Liddell, Henry George & Scott, Robert: κυμάτιον, τόA Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
↑ abcCastrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kyma(tion)”, Antiikin käsikirja, s. 288. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
↑ abSöderlund, Aaro & Kivimäki, Sari: Antiikin ja klassismin kuvitettu rakennussanasto. TKK arkkitehtiosasto, 2006.
↑Tzonis, Alexander & Lefaivre, Liane: Classical Architecture: The Poetics of Order. MIT Press, 1999.