Kymin vaakuna
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kymin vaakuna, joka on tullut erittäin tärkeäksi viime vuosina. Kymin vaakuna:stä on tullut kiinnostava kohde yhteiskunnan eri sektoreille alan asiantuntijoista suureen yleisöön. Ajan myötä Kymin vaakuna on osoittanut vaikutuksensa eri alueilla, mikä on synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja merkittäviä muutoksia. Siksi sen analyysiä on syvennettävä, jotta voidaan ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset maailmanlaajuisesti. Lisäksi on tärkeää tutkia Kymin vaakuna:een liittyviä tämänhetkisiä trendejä sekä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita saattaa syntyä tämän aiheen ympärillä.
Kymin vaakuna oli Kymin maalaiskunnan tunnus, joka oli saanut aiheensa entisestä lohijoesta Kymijoesta sekä sen äärellä sijainneesta Kyminkartanosta, jossa toimi kruununkalastamoja.
Vaakunan selitys on ”mustassa kentässä pystyssä hyppäävä hopeinen lohi, sen yläpuolella kultakruunu”. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Kymin kunnanvaltuusto hyväksyi sen 28. huhtikuuta 1952. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön myöhemmin samana vuonna 30. toukokuuta. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 1977, kun Kymi ja siitä aiemmin erotettu Karhula liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Kotkan kaupunkiin.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 141. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat I:10 Kymi Kansallisarkiston digitaaliarkisto.