Tässä artikkelissa tutkimme Kärntenin herttuakunta:tä eri näkökulmista, jotta voimme syventää sen merkitystä, merkitystä ja sovelluksia. Samoin analysoimme Kärntenin herttuakunta:n vaikutuksia eri yhteyksissä, joko henkilökohtaisella, ammatillisella, sosiaalisella tai kulttuurisella alalla. Käsittelemme monialaisen lähestymistavan kautta erilaisia Kärntenin herttuakunta:een liittyviä näkökohtia tarkoituksenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Pohdinnan, analyysin ja tutkimuksen avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle laajemman ja yksityiskohtaisemman käsityksen Kärntenin herttuakunta:stä, jolloin he voivat hankkia olennaista ja hyödyllistä tietoa henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseensä.
Kärntenin herttuakunta Herzogtum Kärnten |
|||
---|---|---|---|
976–1918 |
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto | monarkia | ||
Pääkaupunki | Klagenfurt | ||
Historia | |||
– Perustetaan osaksi Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa | 976 | ||
– Osaksi Itävaltaa | 1335 | ||
– Lakkautetaan | 1918 | ||
Edeltäjä | Kärntenin markkreivikunta | ||
Seuraaja | Kärntenin osavaltio |
Kärntenin herttuakunta (saks. Herzogtum Kärnten) oli herttuakunta, joka sijaitsi suurin piirtein nykyisen Itävallan osavaltion Kärntenin alueella. Pyhä saksalais-roomalainen keisari Otto II perusti herttuakunnan vuonna 976.[1] Se lakkautettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918, samaan aikaan kun Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia lakkautettiin.
Luitpoldingin suku
Luitpoldingin suku
Saalilainen suku
Eppensteinin suku
Saalilainen suku
Ezzon suku
Zähringenin suku
Eppensteinin suku
Spanheimin suku
Görz-Tirolin suku
Vuonna 1335 Habsburgin sukuun kuuluneet Itävallan herttuat Albert II ja Otto II perivät Kärntenin herttuakunnan.[3] Tämän jälkeen Kärnten lakkasi olemasta itsenäinen herttuakunta ja liitettiin osaksi Habsburgien maita.