Köynnöskasvi
Tässä artikkelissa tutkimme Köynnöskasvi:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka vaikuttaa useisiin opintoalueisiin ja joka on herättänyt laajaa kiinnostusta akateemisessa yhteisössä ja yhteiskunnassa yleensä. Köynnöskasvi edustaa ratkaisevaa kohtaa eri ilmiöiden toiminnan ymmärtämisessä historiallisesta, tieteellisestä, sosiaalisesta tai kulttuurisesta näkökulmasta. Tarkastelemme yksityiskohtaisen analyysin avulla Köynnöskasvi:n kutakin olennaista näkökohtaa ja tutkimme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä sekä mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän haasteen ratkaisemiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava, kriittinen ja pohdiskeleva näkemys Köynnöskasvi:stä, jotta voidaan tarjota tietoa ja luoda tietoista keskustelua tästä tärkeästä aiheesta.
Köynnöskasvi eli köynnös tai kiipijäkasvi[1] on rentovartinen kasvi, joka kiipeilee erilaisia tukia kuten toisia kasveja pitkin. Köynnöksen apuna kiipeämisessä on kärhiä tai kiipimäjuuria.[2] Köynnökset voivat olla joko ruohovartisia tai puuvartisia. Puuvartisia köynnöskasveja kutsutaan liaaneiksi.[3]
Eräitä köynnöskasveja
- laikkuköynnökset (Actinidia)
- piippuköynnös (Aristolochia macrophylla)
- karhunköynnös (Calystegia sepium)
- kärhöt (Clematis)
- muratti (Hedera helix)
- humala (Humulus lupulus)
- köynnöshortensia (Hydrangea petiolaris)
- elämänlangat (Ipomoea)
- imukärhivilliviini (Parthenocissus quinquefolia)
- säleikkövilliviini (Parthenocissus inserta)
- köynnösruusu (Rosa spp.)
- palsamiköynnös (Schisandra chinensis)
- punakoiso (Solanum dulcamara)
- viiniköynnös (Vitis vinifera)
Lähteet
- ↑ köynnöskasvi Tieteen termipankki. Viitattu 22.8.2014.
- ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 381. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8
- ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 396. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8