Nykymaailmassa László Nagy on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri aloilla. László Nagy:stä on tullut kiinnostava kohde monille sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen nykyään. Teknologisen kehityksen ja sosiaalisen dynamiikan muutosten myötä László Nagy on kehittynyt ja mukautunut modernin maailman vaatimuksiin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen László Nagy:tä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä tämän aiheen ympärillä olevia erilaisia näkökulmia.
László Nagy | |
---|---|
![]() László Nagy 1977. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1925 Felsőiszkáz, Unkari |
Kuollut | 1978 (52–53 vuotta) Budapest, Unkari |
Kansalaisuus | Unkari |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | unkari |
Tuotannon kieli | unkari |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
László Nagy (1925 Felsőiszkáz, Unkari – 1978 Budapest, Unkari) oli unkarilainen kirjailija, kääntäjä ja graafikko. Hän oli toisen maailmansodan jälkeisistä unkarilaisista runoilijoista merkittävimpiä. Hän hyödynsi runoissaan renessanssin ja barokin rakkausrunoja, varsinkin kukkaislauluja (virágének). Hän käytti samassa runossa sekä ylevää arkaistista kieltä että arkista puhekieltä. Aiheina hän käsitteli teknisen kehityksen pelkoa ja moraalisten arvojen katoamista.[1]
Antologiassa Kaivojen maa: valikoima unkarilaista nykylyriikkaa, suom. ja toim. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjayhtymä 1970