Tässä artikkelissa tarkastelemme perusteellisesti Lääninoikeus:n aihetta ja kaikkia sen vaikutuksia. Lääninoikeus on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska sillä on merkittävä vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tarkastelemme Lääninoikeus:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Tutkimme myös erilaisia mielipiteitä ja keskusteluja, jotka pyörivät Lääninoikeus:n ympärillä, sekä mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia, joita sillä voi olla jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme. Kattavan ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä monimutkaista aihetta ja purkamaan sen useita ulottuvuuksia ymmärtääksemme sen täysin.
Lääninoikeus on aiemmin Suomessa toiminut hallinnollinen tuomioistuin. Myös Ruotsissa oli läänien hallintoon kuulunut toimielin, jonka nimenä oli lääninoikeus (ruots. länsrätt).
Lääninoikeus (lyhenne LO[1]) oli Suomessa vuosina 1955–1999[2] lääninhallitukseen kuulunut hallinnollinen tuomioistuin, joka käsitteli lääninhallitukselle kuuluneet hallinto-oikeudelliset valitusasiat ja muut hallinto-oikeudelliset lainkäyttöasiat. Lääninoikeuksia oli yksi tai useampia jokaisessa lääninhallituksessa. Lääninoikeuden päätöksistä voitiin valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.[3]
Lääninoikeuden puheenjohtajana toimi maaherra tai lääninneuvos tai lääninkamreeri. Jäseninä olivat lääninasessori sekä esittelijäjäsenenä se lääninhallituksen virkamies, jolle kyseisen asian esittely kuului lääninhallituksessa.[3]
Koska lääninoikeuden jäsenet olivat tavallisia lääninhallituksen virkamiehiä, he eivät olleet samassa erityisasemassa kuin yleisten tuomioistuinten jäsenet, ja kun lääninoikeus kuului kiinteästi lääninhallituksen eli hallintoviranomaisen organisaatioon, oikeuskirjallisuudessa lääninoikeuksia ei aina pidetty tuomioistuimina vaan osana hallintoa.[3]
Lääninoikeudet olivat lääninhallituksen osastoja vuoteen 1989 saakka, jolloin niistä muodostettiin riippumattomia hallintotuomioistuimia samalla nimellä. Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä päätettiin lääninoikeuksien lakkauttamisesta.[4] Se tapahtui lopulta kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1999 ja 1. marraskuuta 1999 perustettiin hallinto-oikeudet yleisiksi hallintotuomioistuimiksi käsittelemään muutoksenhakuasioita ensimmäisenä oikeusasteena.[5]
Ennen lääninoikeuksien perustamista hallinnollisia valitusasioita käsittelivät (läänien osalta) alempina oikeusasteina lääninhallitukset. Myös keskusvirastot ja erinäiset muut virastot käsittelivät hallinnollisia valitusasioita. Lääninhallituksen päätöksiin sai hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.[6]
Suomessa olleet lääninoikeudet[7]:
Myös Ruotsissa toimi vuosina 1979–2010 lääninoikeuksia (ruots. länsrätt), jotka olivat osa läänien hallintoa. Ne muutettiin hallinto-oikeuksiksi vuonna 2010.lähde?