Nykymaailmassa Lämmönjohtavuus on ottanut perustavanlaatuisen roolin ihmisten elämässä. Ilmestymisestään lähtien Lämmönjohtavuus on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin viestintätavastamme päivittäiseen toimintaamme. Tässä artikkelissa tutkimme roolia, joka Lämmönjohtavuus:llä on jokapäiväisessä elämässämme, sekä sen vaikutuksia eri alueilla. Lämmönjohtavuus on osoittautunut erittäin kiinnostavaksi ja tärkeäksi aiheeksi nykyään sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkityksellisyyteen akateemisella alalla. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Lämmönjohtavuus:n roolia elämässämme ja sen vaikutusta ympäröivään maailmaan.
Lämmönjohtavuus (toisinaan myös lämmönjohtavuuskyky, tunnus λ) kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä. Mitä suurempi lämmönjohtavuuslukema on, sitä paremmin lämpö johtuu. Lämmönjohtavuus ilmoittaa siirtyvän lämpötehon P poikkipinta-alaa A ja tiettyä materiaalissa vallitsevaa lämpötilagradienttia dT/dx kohti. SI-järjestelmän mukaisesti lämmönjohtavuudelle tulee yksiköksi watti / kelvin·metriä kohti eli W/(K·m). [1]
Materiaalille ominaisen lämmönjohtavuuden avulla voidaan laskea jonkin kappaleen (poikkipinta-ala A ja pituus l) lämpöresistanssi Rth:
Aine | Lämmönjohtavuus W/(K·m) |
---|---|
Timantti | 1000..2600 |
Hopea | 430 |
Kupari | 390 |
Kulta | 320 |
Alumiini | 236 |
Rauta | 50..80 |
Teräs | 20..50 |
Lasi | 1 |
FR4 piirilevymateriaali | 0,3..0,8 |
Vesi | 0,6 |
Puu | 0,04..0,12 |
Polyuretaanivaahto | 0,02 |
Laskentaesimerkkejä liittyen piirilevyihin:
Käytännössä näistä arvoista voi päätellä, että lämpö kulkee piirilevyissä kohtuullisesti lasikuidun läpi vastapuolelle, mutta piirilevyllä lämpö leviää lähinnä vain folioiden vaikutuksesta.
Toisinaan lämmönjohtavuudella tarkoitetaan myös lämpökonduktanssia, lämpöresistanssin käänteissuuretta, vaikka lämmönjohtavuus varsinaisesti on materiaalin ominaissuure.