Länsikorkee

Nykymaailmassa Länsikorkee:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe suuren yleisön keskuudessa. Alkuperäistään vaikutukseensa nyky-yhteiskuntaan Länsikorkee on vanginnut tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien huomion. Rikas ja monimutkainen historia Länsikorkee on kehittynyt vuosien varrella vaikuttaen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja sillä on keskeinen rooli monilla alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Länsikorkee:n merkitystä ja sen vaikutusta eri aloilla kulttuurista talouteen, politiikkaan ja teknologiaan.

Länsikorkee (ruots. Västerhöjden) on Espoon Tapiolan kaupunginosan pienalue ja yli 30 metrin korkeuteen yltävänä Tapiolan kaupunginosan korkein kohouma. Pohjoisessa se rajautuu Kalevalantiehen, etelässä Länsiväylään, idässä Pohjantiehen / Etelätuulentiehen, ja lännessä Koivu-Mankkaan tiehen. Länsikorkeen alueella sijaitsevat muun muassa Hakalehdon ja Jousenkaaren asuinalueet.[1] Länsikorkee kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuten muukin Tapiola.[2]

Ennen asuntorakentamista

Espoon maalaiskunta-aikoina Länsikorkee oli rakentamaton mäntyjä kasvava kallioinen kohouma. Ensimmäisen maailmansodan linnoitustöiden aikana Länsikorkee kuului Krepost Sveaborgin tukikohtaan XXXIII, mutta kalliolle ei rakennettu varustuksia.[3] Jatkosodan aikana Länsikorkeen huipulla olivat Helsingin ilmatorjunnan 32. Raskaan Ilmatorjuntapatterin, koodinimi "Länsi", neljän 76 mm tykin asemat nykyisten taskumattitalojen paikalla. Tykkien asemista ei ole jäljellä juuri mitään nykyään.[4]

Hakalehto

Pääartikkeli: Hakalehto
Pentti Aholan suunnittelemia atrium-taloja Hakalehdon eteläosassa.

Hakalehdon (ruots. Hagalid) asuinalue sijaitsee Tapiolan lounaispuolella. Asuinalue syntyi 1960-luvun alkupuoliskolla, kun Helsingin asuntokeskuskunta Haka rakensi kymmenen lamellitaloa Merituulentien eteläpuolelle.[5] Kerrostalojen viereen rakennetut 17 atriumtaloa 60 suunnitellusta valmistuivat vaiheittain 1960-luvun puoliväliin mennessä.[6]

Alueen eteläpäässä sijaitsevat atriumtalot suunnitteli arkkitehti Pentti Ahola vuonna 1963. Ne muodostavat tiiviin ja matalasti rakennetun asuinalueen.[7]

Hakalehdossa toimi Hakalehdon yhteiskoulu vuosina 1963–1977.[8] Koulutilat siirtyivät 1977 Espoon kaupungin käyttöön, ja niissä jatkoivat Etelä-Tapiolan yläkoulu vuoteen 1994 ja Etelä-Tapiolan lukio vuosituhannen vaihteeseen, minkä jälkeen lukio siirtyi WeeGee-taloon.

Jousenkaari

Taskumattitaloja

Jousenkaaren (ruots. Bågsvängen) asuinalue sijaitsee Tapiolassa samannimisen kadun ympärillä. Jousenkaaressa sijaitsee ala-aste, päiväkoti, paljon asuintaloja sekä Oravannahkatori, joka oli ennen merkittävä kauppapaikka. Nykyisillään Oravannahkatorilla on vain muutama liike, mukaan lukien parturi, pyöräkauppa, ravintola ja tv-korjaamo.

Jousenkaaressa sijaitsevat myös Viljo Revellin suunnittelemat vuosina 1959-1961 valmistuneet taskumattitalot.[9][10]

Lähteet

  1. ↑ Länsikorkee Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 29.1.2015.
  2. ↑ RKY, kohde Tapiola Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa. Museovirasto. Viitattu 31.8.2019.
  3. ↑ Lagerstedt, J. & Saari, M.: Krepost Sveaborg Espoon novision.fi. 2000. Viitattu 31.8.2019.
  4. ↑ Helsingin ilmatorjunnan sotamuistomerkit 1941-44 Suomen Sotamuistomerkit. Tammenlehvän Perinneliitto. Viitattu 31.8.2019.
  5. ↑ Arkkitehtuurimuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Arkkitehtuurimuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Sirkkaliisa Jetsonen: Ahola, Pentti Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  8. ↑ Hakalehdon Yhteiskoulun oppilaat (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Tapiolan puutarhakaupunki - Taskumatit mfa.fi. Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 31.1.2015.
  10. ↑ Halttunen, Hannes & Stadius, Annina: Taskumattitalot (4) Viljo Revell 1961 (pdf) (s. 14–15) Espoon tornit. 2013. Espoon kaupunki (kaupunkisuunniteluvirasto). Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 31.1.2015.