Läppäsilta

Läppäsilta on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion vuosien varrella. Merkittäviä tapahtumia ja tosiasioita täynnä oleva Läppäsilta on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan ja synnyttänyt lukemattomia pohdintoja ja keskusteluja. Läppäsilta on ollut asiantuntijoiden ja fanien tutkimuksen, analyysin ja ihailun kohteena Läppäsilta:n alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Läppäsilta:n eri puolia, sen vaikutuksia eri alueilla ja sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään.

Joensuun kanavan läppäsilta

Läppäsilta tarkoittaa siltaa, jonka kansi voidaan kääntää vaakasuoran akselin ympäri pystyasentoon. Näin sillan alittava laivaväylä vapautuu myös korkeampien alusten kuljettavaksi. Läppäsiltoja on kahta eri tyyppiä: kiinteäakselinen läppäsilta ja Scherzer-läppäsilta, jossa akselit avaamisen yhteydessä vetäytyvät väylästä poispäin, jolloin alusten vaatima tila saavutetaan helpommin kuin kiinteäakselisessa sillassa. Molemmissa siltatyypeissä voi olla joko yksi tai kaksi nousevaa läppää.[1]

Suomen läppäsillat ovat useimmiten yksivartisia Scherzer-tyyppisiä siltoja. Suomen ensimmäinen teräsrakenteinen kiinteäakselinen läppäsilta rakennettiin Poriin vuonna 1926. Turkuun vuonna 1931 valmistunut Pansion läppäsilta oli Suomen ensimmäinen Scherzer-tyypin läppäsilta.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Aitta, Seppo: Siltojemme historia (History of Finnish bridges), s. 272. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6

Aiheesta muualla