Lützenin taistelu

Seuraavassa artikkelissa tutkimme Lützenin taistelu:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Lützenin taistelu on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo vuosia, eikä sen merkitystä arkielämän eri osa-alueilla voi sivuuttaa. Talouteen kohdistuvasta vaikutuksesta populaarikulttuuriin Lützenin taistelu on ollut ratkaisevassa roolissa sen maailman muovaamisessa, jossa elämme. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme kriittisesti Lützenin taistelu:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen sen merkityksestä nykymaailmassa.

Lützenin taistelu
Osa kolmikymmenvuotista sotaa
Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.
Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.
Päivämäärä:

6. marraskuuta (juliaaninen kalenteri) / 16. marraskuuta (gregoriaaninen kalenteri), 1632

Paikka:

Lützen, Saksa

Lopputulos:

Ratkaisematon: keisarilliset perääntyivät, mutta Ruotsin kuningas kaatui.

Osapuolet

 Ruotsi
Evankelinen unioni

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Katolinen liiga

Komentajat

Kustaa II Aadolf †
Bernhard Weimar
Dodo Knyphausen

Albrecht von Wallenstein
Gottfried Heinrich Pappenheim †

Vahvuudet

noin 18 000 miestä

noin 23 000 miestä

Tappiot

Kustaa II Aadolf
noin 6 000 miestä

Gottfried Heinrich Pappenheim
noin 6 000 miestä

Kolmikymmenvuotisen sodan taistelut
Valkeavuori – Fleurus – Stadtlohn – Dessau – Lutter – Wolgast – Frankfurt – Magdeburg – 1. Breitenfeld – Rain – Alte Veste – Lützen – Nördlingen – Wittstock – Rheinfelden – Breisach – 2. Breitenfeld – Rocroi – Freiburg – Jankov – Zusmarshausen – Praha – Lens

Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632 (gregoriaanisen kalenterin mukaan 16.11.). Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi katolisen Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan armeijan kimppuun. Lützenin taisteluun osallistui noin 700 suomalaista, jotka muodostivat noin 4 prosenttia Ruotsin armeijan vahvuudesta.[1]

Taistelu oli äärimmäisen tasaväkinen.[2] Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi Wallensteinin johdolla Leipzigiin.[1] Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.[3]

Lützenin taistelu

Lähteet

  • Aimo Halila: ”Suomi suurvalta-aikana”, Suomen historia osa 3, s. 18, 57, 61-63, 66. (Päätoim. Yrjö Blomstedt) Espoo: Weilin + Göös, 1985. ISBN 951-35-2492-2

Viitteet

  1. ↑ a b Suomen historia osa 3 (1985), 61
  2. ↑ Mäntylä, Ilkka: Suurvaltakausi, s. 199. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0
  3. ↑ Suomen historia osa 3 (1985), 62

Aiheesta muualla

  • Lützen, Aamulehti, 06.11.1932, nro 302, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Lützen. Kustaa Adolfin muistoja, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 06.11.1932, nro 45, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot