Ihmiset ovat aina olleet uteliaita LKAB:sta. Muinaisista ajoista nykypäivään LKAB on ollut kiinnostuksen, keskustelun ja tutkimisen aiheena. Olipa kyse tieteen, kirjallisuuden, taiteen tai historian kautta, LKAB on jättänyt jälkensä ihmiskuntaan ja se on inspiroinut lukemattomia löytöjä ja luomuksia. Tässä artikkelissa tutkimme LKAB:een liittyviä eri näkökohtia ja yritämme valaista sen merkitystä yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme.
LKAB | |
---|---|
![]() |
|
Yritysmuoto | valtionyhtiö |
Perustettu | 1890 |
Toimiala | kaivostoiminta |
Tuotteet | rautamalmituotteet |
Liikevaihto | n. 34 000 000 000 SEK (2020)[1] |
Henkilöstö | n. 4 500 (2020)[1] |
Tytäryhtiöt | MTAB |
Omistaja | Ruotsin valtio |
Kotisivu | lkab.com |
LKAB eli Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag on Ruotsin valtion kokonaan omistama kaivosyhtiö, jonka päätoimiala on rautamalmin louhinta Kiirunan ja Malmbergetin rautaesiintymistä.[2]
Osa malmista käsitellään valmiiksi tuotteeksi kaivospaikkakunnalla ja kuljetetaan Malmbanan-rautatietä pitkin raskailla tavarajunilla joko Luulajan tai Narvikin satamiin laivausta varten. Liikenteenharjoittajana toimii LKAB:n tytäryhtiö Malmtrafik i Kiruna AB (MTAB). Osa Luulajassa laivattavasta malmista kuljetetaan Rautaruukin Raahen terästehtaalle.
LKAB:n pääkonttori sijaitsee Luulajassa.
LKAB perustettiin vuonna 1890, ja vuonna 1907 Ruotsin valtio osti puolet siitä. Vuonna 1957 valtiosta tuli enemmistöosakas ja 1976 se osti loputkin LKAB:n osakkeet. Yhtiön tuotantoennätys on vuodelta 1974, jolloin se tuotti 30 miljoonaa tonnia rautamalmia.[1]
Vuonna 2004 Kiirunan keskusta päätettiin siirtää LKAB:n kaivostoiminnan aiheuttaman sortumisvaaran tieltä.[2]
Tammikuussa 2023 LKAB ilmoitti löytäneensä Pohjois-Ruotsista yli miljoonan tonnin esiintymän harvinaisia maametalleja.[3]