Tässä artikkelissa perehdymme Laadullinen tutkimus:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, merkitystä ja merkitystä nykyään. Laadullinen tutkimus on ajan mittaan herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta monissa ihmisissä, ja tässä artikkelissa yritämme valaista kaikkia näkökohtia, jotka tekevät siitä niin erityisen. Laadullinen tutkimus on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskunnallisista vaikutuksistaan vaikutuksiinsa eri aloilla, joka ansaitsee analysoinnin ja syvällisen ymmärtämisen. Liity kanssamme tälle Laadullinen tutkimus:n löytö- ja tiedonmatkalle. Kokemus lupaa olla rikastuttava ja paljastava.
Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on menetelmäsuuntaus, jota käytetään ihmistieteissä määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen lisäksi. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tällä tarkoitetaan ilmiön merkityksen tai tarkoituksen selvittämistä sekä kokonaisvaltaisen ja syvemmän käsityksen saamista ilmiöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein tilan antamista tutkittavien henkilöiden näkökulmille ja kokemuksille sekä perehtymistä tutkittavaan ilmiöön liittyviin ajatuksiin, tunteisiin ja vaikuttimiin.[1] Laadullinen tutkimus on saanut vaikutteita monelta suunnalta, kuten hermeneutiikasta, fenomenologiasta ja analyyttisestä kielifilosofiasta. Laadullisia menetelmiä alettiin laajemmin käyttää yhteiskuntatutkimuksessa 1970-luvulla ja kasvatustieteissä 1980-luvulla.[2] Hermeneutiikka ja fenomenologia voidaan luokitella myös laadullisen tutkimuksen osaksi.[3]
Laadulliset tutkimukset ovat yleensä hypoteesittomia. Niissä pyritään etenemään aineistosta käsin mahdollisimman vähin ennakko-oletuksin. Ennakko-oletuksista ei voi kuitenkaan täysin päästä, ja siksi ne olisi syytä tiedostaa. Silloin niitä voi käyttää tutkimuksessa ääneenlausuttuina esioletuksina. Tutkija voi myös käyttää työnsä apuna työhypoteeseja eli omia arvauksia tutkimuksen tuloksista. Yksi laadullisen tutkimuksen tehtävä on auttaa luomaan uusia hypoteeseja myöhemmälle määrälliselle tutkimukselle.[4]
Teoria on mukana tutkimuksessa kahdella tavalla: teoria keinona, joka auttaa tutkimuksen tekemisessä ja teoria päämääränä, jolloin tutkimuksella pyritään kehittämään teoriaa edelleen. Ensimmäisessä merkityksessä eli keinona laadullinen tutkimus tarvitsee sekä taustateoriaa, jota vasten aineistoa arvioidaan, että tulkintateoriaa, joka auttaa muodostamaan kysymykset ja sen, mitä aineistosta etsitään. Teoria voi olla laadullisessa tutkimuksessa myös päämääränä. Tämä tulee esiin silloin, kun tehdään induktiivista päättelyä aineiston pohjalta eli edetään yksittäisistä havainnoista yleiseen. Tällöin pyrkimyksenä on luoda uutta teoreettista tietoa.[5]
Laadullisessa tutkimuksessa käytetään yleensä harkinnanvaraista otantaa. Tutkittavia yksiköitä ei valita kovin suurta määrää ja niitä tutkitaan perusteellisesti, jolloin tärkeää on aineiston laatu. Aineiston koolla on silti myös merkitystä, aineiston tulisi olla kattava suhteessa siihen, millaista analyysia ja tulkintaa siitä aiotaan tehdä. Aineisto pyritään valitsemaan tarkoituksenmukaisesti ja teoreettisesti perustellen.[6]
Laadulliselle analyysille on tyypillistä induktiivinen päättely, jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. Tilastolliseen yleistämiseen ei pyritä. Laadullisen tutkimuksen analyysitapoja ovat esimerkiksi diskurssianalyysi ja keskustelunanalyysi.[7] Yksi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ero on se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkimusongelmat muotoillaan tarkasti etukäteen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkimustehtävä voi muuttua tutkimuksen aikana.[8]
Yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodien professori Pertti Tötön mukaan laadullinen tutkimus ei pysty vastaamaan kysymykseen miksi: syy-seuraus-suhteen todentamiseen tarvitaan aina tietoa ilmiöiden korrelaatiosta, ja sitä taas ei voi todeta ilman määrällistä tutkimusta. Niinpä jos määrälliset metodit unohdetaan, Tötön mukaan samalla hylätään kaikki varsinaisia syitä koskevat kysymykset.[9] Taustalla on se, että ilman määrällisiä menetelmiä laadullinen tutkimus ei todista mitään tutkittujen erikoistapausten ulkopuolelta, vain esittää valistuneita yleistäviä oletuksia, hypoteeseja.
Töttö näki (vuonna 2000) tutkijoiden karttavan määrällistä tutkimusta. Yliopistossa määrällisen tutkimuksen opetus oli hänen mukaansa ongelmallista koska yhteiskuntatieteiden laitoksilta on nykyisin vaikeaa löytyä väkeä, joka pystyisi opettamaan tilastollisten menetelmien kursseja.[9] Esimerkiksi Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteiden sekä johtamisen ja talouden opintoihin kuuluu (vuonna 2019) pakollinen määrällisen tutkimuksen opintojakso.[10]
Eskola J. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat: laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa Aaltola J, Valli R, toim. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II - näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin, s. 133-157. Jyväskylä: PS-kustannus, 2001.