Laivastolippue
Nykymaailmassa Laivastolippue:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe hyvin monipuoliselle yleisölle. Laivastolippue herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri aloilla sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Ajan myötä ihmiset pyrkivät ymmärtämään enemmän Laivastolippue:sta ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja analyyseja ymmärtääksemme paremmin Laivastolippue:n vaikutuksia yhteiskuntaamme ja jokapäiväiseen elämäämme.
| Laivastolippue | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1961-1980 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Merivoimat |
| Osa joukkoa | Suomen merivoimia |
| Marssi | J. Stranenskyn Ernst von Vegesackin marssi |
| Vuosipäivät | 9. heinäkuuta |
Laivastolippue (lyhenne LaivLp) oli Suomen merivoimien joukko-osasto, joka muodostettiin 1. toukokuuta 1961 yhdistämällä Turun lippue ja Helsingin lippue. Samalla lippueet irrotettiin laivastoasemiensa alaisuudesta. Merivoimien komentaja esitti marraskuussa 1979 lippueen nimen muuttamista rannikkolaivastoksi, minkä puolustusvoimain komentaja hyväksyi. Nimi vaihdettiin 1. tammikuuta 1980 esityksen mukaisesti rannikkolaivastoksi.[1]
Organisaatio
Lippueeseen kuuluivat koulutuskokoonpanossa[1]:
- Lippueen esikunta
- Saattajalaivue
- Miinalaivue
- Moottoritykkivenelaivue
Komentajia
Joukko-osaston komentajat[2]:
- komentaja Eino Siivonen 1961-1962
- komentaja Niilo Väänänen 1962-1964
- kommodori Kalervo Kijanen 1963-1964
- kommodori Jouko Pirhonen 1964-1966
- komentaja Olavi Knaapi 1966
- kommodori Olavi Haikala 1966-1969
- kommodori Lasse Pauhakari 1969-1974
- kommodori Jorma Haapkylä 1974-1977
- kommodori Erik Wihtol 1977-1980
Lähteet
- Palokangas, Markku (toim.): Suomen puolustusvoimien joukko-osastoperinteet. (Sotamuseon julkaisuja 1/2008) Helsinki: Puolustusvoimat, 2008. ISBN 978-951-25-1885-2
- Palokangas, Markku (toim.): Suomen puolustusvoimien joukko-osastoperinteet osa 2. Helsinki: Puolustusvoimat, 2013. ISBN 978-951-25-2468-6