Nykymaailmassa Lakeuden kutsu (albumi):stä on tullut yhä tärkeämpi. Ilmestymisestään lähtien Lakeuden kutsu (albumi) on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai kulttuurinen sfääri, Lakeuden kutsu (albumi) on osoittautunut yleisen kiinnostuksen aiheeksi eri yleisöille. Siksi tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Lakeuden kutsu (albumi):n merkitystä, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkökulman Lakeuden kutsu (albumi):stä ja sen roolista nykymaailmassa.
Lakeuden kutsu Pasi Kaunisto | ||
---|---|---|
![]() | ||
Studioalbumin tiedot | ||
Julkaistu | 1972 | |
Formaatti | LP | |
Levy-yhtiö | Finnlevy | |
Pasi Kauniston muut julkaisut | ||
Pasi Kaunisto 1969 |
Lakeuden kutsu 1972 |
Sata kelloa 1974 |
Lakeuden kutsu on iskelmälaulaja Pasi Kauniston albumi vuodelta 1972. Noin puolet sen lauluista on Toivo Kärjen sävellyksiä, toinen puoli ulkomaisia käännöskappaleita.
Albumin myynti ylsi kultalevyyn vuonna 1976[1]. Kansanlaulupoljentoisesta nimikappaleesta ”Lakeuden kutsu” tuli valtavan suosittu etenkin pohjalaismaakunnissa[2]. Maaseutunostalgiaa ja Suomen maantiedettä sivuavat sanoitukset myös kappaleissa ”Koitere – Karjalan helmi”, ”Tää viesti kotiin vie”, ”Kotiseudulle tiedä en mä vertaa” ja ”Nelostie”.
Kaikki albumin kappaleet julkaistiin myös singlelevyinä: ”Maa muuttukoon” / ”Iltatähti” (1970), ”Kaiken silmistäs nään” / ”Tää viesti kotiin vie” (1970), ”Lakeuden kutsu” / ”Ei päivää ilman sinua” (1971), ”Nelostie” / ”Yksinäiset askeleet” (1971), ”Kaukainen laulu” / ”Isä ja lapsi” (1972) ja ”Koitere – Karjalan helmi” / ”Kotiseudulle tiedä en mä vertaa” (1972).[3]