Aihe Lambeosaurus on aihe, josta on keskusteltu laajasti vuosien ajan. Eriävillä mielipiteillä ja eri näkökulmilla Lambeosaurus on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Lambeosaurus:n eri puolia ja tarjoamme kattavan analyysin, joka kattaa sen historian, vaikutuksen ja mahdolliset vaikutukset tulevaisuuteen. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Lambeosaurus on jättänyt maailmaan merkittävän jäljen, joka ansaitsee huolellisen ja yksityiskohtaisen huomion.
Lambeosaurus | |
---|---|
![]() Lambeosaurus lambei |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
Lahko: | †Linnunlantioiset Ornithischia |
Alalahko: | †Kerapodit Cerapoda |
Osalahko: | †Ornitopodit Ornithopoda |
Yläheimo: | †Hadrosauroidea |
Heimo: | †Hadrosauridae |
Alaheimo: | †Lambeosaurinae |
Tribus: | †Lambeosaurini |
Suku: |
†Lambeosaurus Parks, 1923 |
Lajit | |
|
|
Katso myös | |
Lambeosaurus (nimen merkitys: ”Lamben lisko”)[2] on sukupuuttoon kuollut hadrosaureihin kuuluva dinosaurussuku, joka eli myöhäisliitukauden Campania-vaiheella. Kaikki Lambeosaurus-fossiilit on löydetty Dinosaur Parkin muodostumasta, Kanadan Albertasta.[1] Suvun nimesi kanadalaisiin dinosauruksiin erikoistunut William Parks vuonna 1923 paleontologi Lawrence Lamben mukaan, joka löysi ensimmäiset Lambeosauruksen jäännökset vuonna 1902. Lambeosaurus-lajeja tunnetaan kolme, ja ne eroavat toisistaan pääasiassa heltan muodon perusteella.
Arviot Lambeosauruksen pituudesta vaihtelevat lajista riippuen 7–7,7 metrin välillä ja painoarviot 1–3,3 tonnin välillä.[1][3] Lambeosaurus luultavasti käveli ja juoksi suhteellisen vahvoilla takajaloillaan. Lyhyempiä etujalkoja se käytti tukena, kun se söi kasveja maasta.[4]
Kaikilla Lambeosaurus-lajeilla oli päänsä päällä suuri ontto luuheltta. L. lambeilla heltta oli kirveenmuotoinen, ja sen takana oli pienempi kiinteä uloke.[1][2] Koiraiden heltta oli suurempi kuin naaraiden.[1] Myös L. clavinitialiksella oli kirveenmuotoinen heltta, mutta se oli matalampi ja sen uloke oli vielä kehittymätön.[1][5] Lambeosaurus clavinitialista pidettiin pitkään naaraspuolisena L. lambeina, mutta nykyään sen uskotaan olevan joko erillinen laji tai fyleettinen kronolaji, josta L. lambei on kehittynyt.[1][6] Lajeista suurin heltta oli L. magnicristatuksella.[1] Sen heltta oli soikea, eikä sen takana ollut uloketta.[1][2] Nenäonteloon yhteydessä ollut sisäontelo todennäköisesti vahvisti Lambeosauruksen huutoja, joita se käytti kommunikointiin.[2][7] Lisäksi helttojen kuviointi ja muoto mahdollisesti auttoivat yksilöitä tunnistamaan toisensa laumassa.[2]
Samoista kerrostumista kuin Lambeosaurus on löydetty myös Corythosauruksen, Gryposauruksen, Parasaurolophuksen ja Prosaurolophuksen fossiileja, mikä viittaa siihen, että suvut saattoivat elää sekalaumoissa.[2]
Aiemmin uskottiin, että monet kasvinsyöjädinosaurukset elivät vedessä, sillä ne olisivat maalla romahtaneet oman painonsa takia.[8] Kun Lambeosaurus ensimmäisen kerran kuvattiin, sitä pidettiin todisteena hadrosaurien vesielämästä, koska sen sormien välissä oli räpylämäinen ihovaippa. Todellisuudessa ”räpylä” kuitenkin peitti eläimen polkanturaa.[2]
Lambeosaurus oli kasvinsyöjä. Kallon perusteella on päätelty, että se söi kukkivien puiden lehtiä, varpuja ja havunneulasia, jotka se jauhoi samalla tavalla kuin nykyajan nisäkkäät.[4]
Kobayashi et al (2019):[9]
†Lambeosaurinae |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||