Nykymaailmassa Lamelli (arkkitehtuuri):stä on tullut kiinnostava ja keskustelunaihe eri alueilla. Olipa kyse henkilökohtaisesta, sosiaalisesta, poliittisesta tai teknologisesta alalla, Lamelli (arkkitehtuuri) on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt uteliaisuutta ja kiinnostusta kaiken ikäisissä ja ammateissa. Ajan myötä Lamelli (arkkitehtuuri) on kehittynyt ja ottanut eri muotoja mukautuen nyky-yhteiskunnan tarpeisiin ja vaatimuksiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Lamelli (arkkitehtuuri):n roolia ja vaikutusta nykyään, analysoimme sen merkitystä, vaikutusta ja eri näkökulmia tähän aiheeseen.
Lamelli tarkoittaa arkkitehtuurissa samanlaisena toistuvaa rakennusyksikköä. Yleensä lamelli on kerrostalon porraskäytävän ja siihen avautuvien huoneistojen sekä muiden tilojen muodostama kokonaisuus, porrasjakso. Lamelli voi olla myös rivi- tai ketjutalon osa, joka koostuu yhden asuntoyksikön tiloista.[1] Lamelleista koostuvia pitkänomaisia kerrostaloja kutsutaan lamellitaloiksi[2] [3], aikaisemmin myös kaitiotaloiksi[4]. Ennen lamellitalo-sanan vakiintumista asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurman esitti teoksessaan Asemakaavaoppi vuonna 1947, että tällaista taloa nimitettäisiin kaitiotaloksi.[5] Yhtenä esimerkkinä lamellirakennuksesta on Niinisalon tykistöprikaatin kasarmirakennus. Kyseessä on kolmikerroksinen rivitalokiinteistö, joka jakautuu A-, B- ja C-lamelleihin.[6]
Töölöön valmistui lamellitaloja jo 1936. Juttu oli Helsingin Sanomissa 23.1.1936.