Lars-Gunnar Nordström

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Lars-Gunnar Nordström:n kiehtovaa maailmaa. Lars-Gunnar Nordström on viime aikoina noussut suuren kiinnostuksen kohteeksi sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin arkielämässä. Seuraavilla riveillä analysoimme Lars-Gunnar Nordström:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Lisäksi tarkastelemme erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia Lars-Gunnar Nordström:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Epäilemättä Lars-Gunnar Nordström herättää loputtomia tunteita ja pohdintoja, joita kannattaa tutkia perusteellisesti. Liity kanssamme tälle Lars-Gunnar Nordström:n löytämisen ja oppimisen matkalle!

Lars-Gunnar Nordström
Lars-Gunnar Nordström vuonna 1958.
Lars-Gunnar Nordström vuonna 1958.
Henkilötiedot
Syntynyt19. elokuuta 1924
Helsinki
Kuollut10. elokuuta 2014 (89 vuotta)
Helsinki
Aiheesta muualla
www.lgn.fi

Lars-Gunnar Nordström (19. elokuuta 1924 Helsinki – 10. elokuuta 2014[1] Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä, jonka töitä oli ensi kertaa julkisesti esillä vuonna 1947. Nordströmiä pidetään yhtenä Suomen nonfiguratiivisen taiteen ja konkretismin varhaisimmista ja määrätietoisimmista uranuurtajista.[2]

Ura

Nordström syntyi arkkitehtiperheeseen, ja hän pyrki itsekin opiskelemaan Teknillisen korkeakoulun arkkitehtilinjalle mutta ei läpäissyt pääsykokeita. Hän päätyi opiskelemaan sisustusarkkitehdiksi Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1946–1949. Hän kävi myös Vapaata taidekoulua ja teki opintomatkoja Pariisiin ja New Yorkiin. Hän työskenteli eri arkkitehtitoimistoissa muun muassa huonekalujen suunnittelijana vuoteen 1960 saakka.

Nordströmin varhaisimmat maalaukset olivat kubistisvaikutteisia figuratiivisia teoksia, kuten muotokuvia ja asetelmia, mutta hän suuntautui pian abstraktiin taiteeseen omaksuen selväpiirteisen konstruktivistisen tyylilajin. Pariisissa käydessään hän tutustui joihinkin merkittäviin abstraktin maalaustaiteen edustajiin, kuten Alberto Magnelliin, ja hän innostui erityisesti Victor Vasarelyn taiteesta ja tämän rytmisistä sommitteluista.[2] Ensimmäiset abstraktit työnsä Nordström myi Pariisin Musée Nationale d’Art Modernelle.

Nordströmin teoksille on ominaista kuvailmaisun äärimmäinen tarkkuus ja hallittu värien käyttö geometrisissa muodoissa, jotka luovat teoksiin usein voimakkaan dynamiikan. Suurikokoisten maalausten tarkkarajaiset, värikkäät kentät keskittyvät muodon, värin ja viivan yleispäteviin ominaisuuksiin, ja sen vuoksi Nordstömiä onkin luonnehdittu konkretismin suomalaiseksi mestariksi. Teosten suuria väripintoja erottavat linjat eivät juuri koskaan ilmene näkyvinä viivoina vaan pintoja erottavina rajoina. Rytmikkäiden ja määrätietoisten linjojen on sanottu luovan muun muassa jazz-musiikkiin verrattavissa olevia tunnelmia; Nordström oli tunnettu jazz-levyjen keräilijä. Hän rakensi kompositioita myös eri elementtien vastakohtaparien avulla. Maalausten ohella Nordström teki suuren määrän abstraktia grafiikkaa, pääosin serigrafiatekniikalla.

Nordströmin ensimmäinen monumentaalityö valmistui 1953 Poriin ravintola Itä-Puistoon. Se oli ilmeisesti Suomen ensimmäinen täysin abstrakti monumentaalimaalaus. Sen jälkeen hän teki vastaavia töitä lasimosaiikkeina Helsinkiin (Rakennuskeskus oy 1956, Helsingin Osuuskauppa (1957), Oy Alko Ab (1974) sekä Turkuun (Oy Partek Ab).[2]

Nordströmille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1972 ja hän toimi taiteilijaprofessorina vuodet 1985–1990.[2]

Lars-Gunnar Nordströmin tuotantoa alettiin arvostaa vasta 1970-luvulla, vaikka hän piti ensimmäisen ei-esittävän taiteen näyttelynsä jo vuonna 1949 – ensimmäisenä Suomessa. Tällä välillä hän teki melko paljon julkisia seinämaalauksia.[3] Nordströmin teoksia on muun muassa Ateneumin taidemuseon, Porin taidemuseon, Tampereen taidemuseon ja Aboa Vetus Ars Nova -museon kokoelmissa.

Teoksia

Kuvia teoksista

  • Elementti, 2020 (1968–75), Rykmentinpuisto, Tuusula.
    Elementti, 2020 (1968–75), Rykmentinpuisto, Tuusula.
  • Rinnakkais-ulottuvuus Kasvavat dimensiot, 2020 (1965), Rykmentinpuisto, Tuusula.
    Rinnakkais-ulottuvuus Kasvavat dimensiot, 2020 (1965), Rykmentinpuisto, Tuusula.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Valjakka, Timo: Taidemaalari Lars-Gunnar Nordström on kuollut. Helsingin Sanomat, 13.8.2014, s. B 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.8.2014.
  2. ↑ a b c d Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 1, s. 9767, art. Nordström, Lars-Gunnar. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-05124-5
  3. ↑ Huusko, Timo: ”Lars-Gunnar Nordström: Toimivia dimensioita”, Ateneum-opas, s. 123. (Toimittanut Timo Huusko) Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2007. ISBN 978-951-53-2994-3

Kirjallisuutta

  • Mäkelä, Janne – Gronow, Pekka – Laipio, Matti: Nubbenin levyt: Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä. (Kansalliskirjaston julkaisuja, 85) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2019. ISSN 2242-8097 ISBN 978-951-51-4894-0
  • Paunu, Henna (toim.): Nubben: Lars-Gunnar Nordström 1924–2014. (EMMA – Espoon modernin taiteen museon julkaisuja, 42) Espoo: EMMA – Espoon modernin taiteen museo, 2015. ISSN 1796-735X ISBN 978-952-5509-42-7
  • Sakari, Marja: ”Nordström, Lars-Gunnar (1924–2014)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 170–172. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla