Lars Björne

Tässä artikkelissa tutkimme Lars Björne:n aihetta eri näkökulmista ymmärtääksemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen merkitystä nykyään. Kautta historian Lars Björne on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten elämässä ja vaikuttanut heidän päätöksiinsä, uskomuksiinsa ja tekoihinsa. Kattavan analyysin avulla tutkimme Lars Björne:n vaikutuksia yhteiskunnassa, politiikassa, tieteessä, kulttuurissa ja muilla asiaankuuluvilla aloilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys Lars Björne:stä ja tarjota arvokasta tietoa ja syvällisiä pohdintoja, jotka kutsuvat pohdiskelemaan ja keskusteluun.

Lars Björne (s. 16. joulukuuta 1944 Turku) on suomalainen professori. Hän on oikeustieteen tohtori ja Turun yliopiston roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian emeritusprofessori.[1]

Björne oli 1970–1976 assistenttina Åbo Akademissa. Hänet nimettiin 1979 roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian professoriksi Turun yliopistoon. Hän on työssään käsitellyt erityisesti yksityisoikeuden ja oikeustieteen systematiikan historiaa sekä uuden ajan eurooppalaista oikeushistoriaa. Hänen väitöskirjansa aiheena olivat Turun hovioikeuden poliittiset oikeudenkäynnit maailmansotien välisenä aikana. Muita hänen töitään ovat Deutsche Rechtssysteme im 18. und 19. Jahrhundert (1984) ja Den nordiska rättsvetenskapens historia I–II (1995–1998).[2]

Björne sai Suomen Tiedeseuran palkinnon vuonna 2001, Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Allan Serlachius-Särkilahti -palkinnon vuonna 2003 ja Lundin yliopiston kunniatohtorin arvon samana vuonna.[3][4]

Lähteet

  1. ↑ Jäsenluettelo (Arkistoitu – Internet Archive) s. 189 Sphinx, vuosikirja 2019–2020 (ruotsiksi)
  2. ↑ Uppslagsverket Finland. Viitattu 17.12.2022 (ruotsiksi)
  3. ↑ Vuoden oikeustieteilijä on turkulainen Turun Sanomat. 20.11.2003. Viitattu 30.3.2024.
  4. ↑ Allan Serlachius-Särkilahti -palkinto Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 30.3.2024.