Alla olevassa artikkelissa syvennymme Lassakuume-aiheeseen ja löydämme kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää siitä. Tämä artikkeli antaa sinulle täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen Lassakuume:stä sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, mukaan lukien sen vaikutus eri yhteyksissä. Liity kanssamme tälle matkalle, jonka aikana tutkimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja, joita on ehdotettu tämän ongelman ratkaisemiseksi. Epäilemättä kutsumme sinut uppoutumaan tähän kattavaan analyysiin, jonka avulla voit ymmärtää Lassakuume:n merkityksen nykymaailmassa.
Lassakuume on arenaviruksen aiheuttama verenvuotokuume. Sen isäntänä on rotta, jonka virusta sisältävä virtsa leviää pölyn ja elintarvikkeiden välityksellä ihmiseen.
Lassakuume tarttuu myös sekundäärisesti ihmisestä ihmiseen.
Tautia esiintyy endeemisenä Länsi-Afrikassa. Tautiin ei ole rokotetta (tilanne 2018).[1]
Lassakuumeen kuolleisuus on nykyään noin kaksi prosenttia.
Nimensä lassakuume on saanut nigerialaisesta Lassan kaupungista, jonka ympäristössä diagnosoitiin taudin ensimmäiset tieteellisesti todennetut tapaukset vuonna 1969[2].
Lassakuumetta esiintyy Länsi-Afrikassa arviolta 100 000–300 000 tartuntaa vuodessa[3][2]. Arvioiden tekeminen tosin on hankalaa muun muassa tilastoinnin ja terveydenhuollon puutteellisuuksien takia. Esimerkiksi Nigerian tautikeskus pyrkii osaltaan seuraamaan tautia.[4]
Taudin oireet ilmenevät 1–3 viikon kuluessa tartunnasta
Lassakuumeen diagnosointi on hankalaa, koska sen oireet ovat moninaiset ja epämääräiset. Ne muistuttavat ebola- ja marburg-virusinfektioita sekä malariaa.
Lääkityksenä on ribaviriini (Copegus, Rebetol) -antiviruslääke.