Lauri Yrjö-Koskinen

Nykymaailmassa Lauri Yrjö-Koskinen on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Johtuipa sen vaikutuksista yhteiskuntaan, talouteen, tieteeseen tai kulttuuriin, Lauri Yrjö-Koskinen on nykyään merkittävällä paikalla. Sen monipuolisuus ja sen merkitys eri alueilla tekevät siitä laajan kiinnostuksen kohteen. Tässä artikkelissa tutkimme Lauri Yrjö-Koskinen:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Syvällisen ja monipuolisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Lauri Yrjö-Koskinen:n merkitystä tänään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Lauri Almos Yrjö-Koskinen (sukunimi vuoteen 1882 Forsman, 2. maaliskuuta 1867 Helsinki – 30. huhtikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja tilanomistaja sekä suomalaisen puolueen kansanedustaja.

Lauri Yrjö-Koskisen vanhemmat olivat senaattori Georg Zacharias (Yrjö Sakari) Forsman ja Sofia Fransiska Friberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1884 ja valmistui maanmittariksi 1888 ja filosofian kandidaatiksi 1890. Yrjö-Koskinen oli maanmittarina vuosina 1886–1902 ja vuodesta 1895 lähtien tilanomistajana Lopella. Hän toimi Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirin valistusohjaajana vuodesta 1927. Hän kannatti konekiväärien lisäämistä maaseudun suojeluskunnissa. [1]

Yrjö-Koskinen oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1894, 1897 ja 1904–1905.[2][3][4] Hän oli suomalaisen puolueen kansanedustajana 1911–1914 edustaen Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä.

Yrjö-Koskinen oli naimisissa vuodesta 1897 Fanny Ossia von Schönemanin kanssa.

Teoksia

  • Mietteitä Suomen puolustuskysymyksestä. Tekijä, Kerava 1928
  • Kieltolaki sen päämäärät ja saavutukset : mitä voidaan panna kieltolain tilalle?. Tekijä, Kerava 1931 (nimimerkillä Vanha Valkoinen)

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109453?page=10
  2. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1894 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1894. Tredje delen. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1895, ss. 1537-1544.
  3. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1897 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1897. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1897, s. 1699-1707.
  4. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795-804.