Tässä artikkelissa Leevi Kääriäinen-aihetta käsitellään eri näkökulmista ja näkökulmista, jotta voidaan tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Leevi Kääriäinen on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nykyään, ja sen tutkiminen ja vaikutus kattaa useita tietoalueita. Tämän artikkelin aikana analysoidaan eri näkökohtia, jotka liittyvät Leevi Kääriäinen:een, sen seurauksiin, mahdollisiin ratkaisuihin ja sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan. Aiheesta esitellään tietoja, tapaustutkimuksia ja asiantuntijoiden mielipiteitä, joiden tarkoituksena on tarjota yksityiskohtainen ja tarkka yleiskuva tästä aiheesta. Älä missaa tätä täydellistä Leevi Kääriäinen-arvostelua!
Leevi Kääriäinen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. huhtikuuta 1935 Kouvola[1] |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | aiempi tutkimusjohtaja, emeritusprofessori[1] |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto (LL 1961, LKT 1965)[1] |
Instituutti | Helsingin yliopisto[1] |
|
Leevi Joel Kääriäinen (s. 19. huhtikuuta 1935 Kouvola) on suomalainen lääkäri, virologi, Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin aiempi tutkimusjohtaja ja emeritusprofessori.[1][2]
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kouvolan lyseosta vuonna 1954. Hän valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1961 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1965.[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjatyönsä (1965) liittyi virusten kasvuun ja metaboliikkaan vaikuttaviin tekijöihin; työn otsikkona oli Factors affecting the growth and metabolic inhibition test of louping ill virus in cell cultures.[3] Hän teki opintomatkan Yhdysvaltoihin vuosina 1966–1967, ja oli vierailevana tutkijana New Yorkissa Sloan–Kettering-instituutissa vuosina 1976–1977.[1]
Kääriäisen tieteellinen tuotanto käsittää yli 200 artikkelia tai kirjoitusta virologian, bakteriologian ja lääketieteen piiristä.[1] Professori Kääriäinen on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1985.[2] Hänet on palkittu usein tunnustuksin, muun muassa A. I. Virtanen -palkinnolla (1985), Matti Äyräpään palkinnolla (1991) ja Kordelinin säätiön tunnustuspalkinnolla (1998).[1]
Kääriäisen vanhemmat olivat talousneuvos Arvo Kääriäinen ja Irja Karoliina Taxell. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1960 oli kuvaamataidon opettaja Kaarina Ester Pakkala, arkkitehti Erkki Pakkalan tytär.[4] Kääriäisen toinen puoliso on professori Marja Makarow.[1]