Leitha

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Leitha:n kiehtovaan maailmaan. Leitha on ollut perustavanlaatuinen osa yhteiskuntaa alkuperästään sen kehitykseen kautta historian, ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin avulla tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Leitha:stä kiinnostavan aiheen kaikille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan tietämystään tästä aiheesta. Sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen merkityksellisyyteen nykyään sukeltaamme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme täysin ymmärtää Leitha:n merkityksen ja roolin maailmassamme. Älä missaa tätä täydellistä opasta, joka vie sinut löytämään kaiken, mitä sinun tulee tietää Leitha:stä!

Leitha
Leitha Keinwokersdorfissa Ala-Itävallassa.
Leitha Keinwokersdorfissa Ala-Itävallassa.
Alkulähde Lanzenkirchen, Itävalta
Laskupaikka Tonava lähellä Mosonmagyaróvária Unkarissa
Maat Itävalta, Unkari
Pituus 121 km
Valuma-alue 2138 km²

Leitha (unk. Lajta tai Lajtha) on joki eteläisessä Keski-Euroopassa. Se on Tonavan sivujoki ja pituudeltaan 121 kilometriä (168,5 km jos mukaan lasketaan sen lähdejoki Schwarza). Sen valuma-alue on 2138 km2.[1]

Kyltti Leithan alkulähteillä.

Maantiede

Leitha saa alkunsa Ala-Itävallassa Lanzenkirchenin kaupungin luona, missä pohjoisilta Kalkki-Alpeilta virtaavat purot ja pikkujoet, tärkeimpinä Schwarza ja Pitten, yhtyvät. Se on osan matkaa Ala-Itävallan ja Burgenlandin rajajokena. Joenvarren kaupungeista tärkeimpiä ovat Wiener Neustadt, Bruck an der Leitha ja Mosonmagyaróvár.

Suuri osa Leithan vedestä ohjataan Wiener Neustadtin kanavaan, Wienin juomavedenottamoihin ja lukuisiin pienempiin kastelukanaviin ja vesivoimaloihin. Tämän takia pitkät osuudet Leithan uomasta ovat kuivia tai lähes kuivia, paitsi milloin virtaama yläjuoksulla on poikkeuksellisen suuri.

Leithan kuivaa uomaa Bad Erlachin lähellä.

Historia

Ensimmäinen maininta Leithasta on Lithahan nimellä Itä-Frankian hallitsijan Ludvig Saksalaisen vuonna 833 antamassa lainhuudossa.[2] Muinaisyläsaksalainen nimi lît tarkoittaa luultavasti "mutaa".

Unkarilaisten valloitettua Karpaattien altaan 800-luvun lopulla, he jatkoivat hyökkäilyä frankkien maille, kunnes Otto Suuri kukisti heidät Lechfeldin taistelussa. Leithasta tuli Itävallan markin ja unkarilaisten asuttaman Pannonian rajajoki, ja se jäi lähes tuhanneksi vuodeksi Unkarin ja Itävallan rajaksi. Itävalta-Unkarin kompromississa 1867, joka korvasi Habsburgien keisarikunnan Itävalta-Unkarilla, valtakunta jaettiin epävirallisesti Cisleithaniaan ("Leithan tämänpuoliset maat") ja Transleithaniaan ("Leithan takaiset maat"). Leitha ei kuitenkaan muodostanut koko rajaa Itävallan ja Unkarin välillä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Trianonin rauha v. 1920 määräsi Lajtabánságin (Leithan baanaati) alueen Itävallalle, jolloin siitä muodostettiin Burgenlandin osavaltio, ja joesta tuli Itävallan sisäinen osavaltioraja.[3]

Lähteet

  1. ↑ Flächenverzeichnis der Flussgebiete: Leitha-, Rabnitz- und Raabgebiet Beiträge zur Hydrografie Österreichs Heft 63. joulukuu 2014. Viitattu 30.6.2022. (saksaksi)
  2. ↑ Franz-Reiner Erkens: Ludwigs des Frommen Urkunde vom 28. Juni 823 für Passau (BM2 778). Deutsches Archiv für Erforschung des Mittelalters, Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
  3. ↑ ”Burgenland”, Otavan iso Fokus, 1. osa (A–El), s. 432. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2

Aiheesta muualla