Lempaalanjärvi
Seuraavassa artikkelissa puhumme Lempaalanjärvi:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Lempaalanjärvi on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, koska sillä on merkittävä vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Tämän artikkelin aikana tutkitaan erilaisia Lempaalanjärvi:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä käsitellään tavoitteena tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä aiheesta. Lisäksi analysoidaan viimeaikaisia tutkimuksia ja tutkimuksia ajantasaisen ja asiaankuuluvan tiedon saamiseksi. Kaiken tämän tavoitteena on tarjota lukijalle syvä ja rikastuttava ymmärrys Lempaalanjärvi:stä.
| Lempaalanjärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Venäjä |
| Paikkakunta | Seuloskoin piiri |
| Koordinaatit | |
| Laskujoki | Viisjoki |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 49 m |
| Pinta-ala | 12,5 km² |
| Suurin syvyys | 8,3 m |
 Lempaalanjärvi |
|
|
|
|
Lempaalanjärvi[1] (ven. Ле́мболовское о́зеро, Lembolovskoje ozero) on järvi Karjalankannaksen eteläosassa Leningradin alueen Seuloskoin piirissä Venäjällä. Syvälle työntyvät niemet jakavat sen neljään osaan. Järven pinta-ala on 12,5 neliökilometriä ja syvyys 0,9–3,4 metriä. Suurin syvyys on 8,3 metriä.lähde?
Järvi on saanut nimensä sen luoteispuolella sijainneesta Lempaalan kylästä (ven. Лемболово, Lembolovo). Siihen virtaavat Nenimäisenjoki (ven. Грузинка, Gruzinka), Kosenjoki (ven. Муратовка, Muratovka), Roikanjoki (ven. Ройка, Roika) ja Hullarijoki (ven. Киварин ручей, Kivarin rutšei) sekä Viisjoki, jonka kautta se laskee Taipaleenjokeen ja Laatokkaan.
Lempaalanjärven niemistä Mäntysaaressa entisessä yksityishuvilassa järjestettiin kansalaissodan pakolaisten keskuudessa 1920-luvun alkuvuosina opintokursseja, joissa opettajina toimivat muun muassa Kullervo Manner, Otto Wille Kuusinen ja Yrjö Sirola ja vierailevina myös Toivo Antikainen, Eino Rahja ja Mikko Evä. Kurssin henkilökuntaan kuului myös Kuusisen klubilla murhatun Väinö Jokisen puoliso Alma Jokinen. Marxilaisen teorian, Suomen tilanteen ja sisällissodan arvioinnin lisäksi kursseila käsiteltiin sotilaallisia kysymyksiä Inno-nimisen virolaisen entisen tsaarinupseerin johdolla. Vallinnutta ravintoniukkuutta korjasi järven kalaisuus. Mäntysaareen majoittui myös merkittävä joukko SKP:n edustajakokoukseen Suomesta saapunutta väkeä vuonna 1921.[2]
Lähteet
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 127. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 9.10.2015.
- ↑ Antti Hyvönen: Kokemuksia maanalaisuuden tieltä, s. 30–38. Kansankulttuuri, 1973. ISBN 951-615-052-7