Lena Spoof

Nykymaailmassa Lena Spoof on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri sosiaalisissa piireissä. Syntymisestään lähtien Lena Spoof on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, mielipidejohtajien ja yleensä yhteiskunnan huomion. Tämä ilmiö on herättänyt laajan kirjon mielipiteitä, kritiikkiä ja analyyseja, mikä osoittaa sen merkityksen ja vaikutuksen ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia, jotka liittyvät Lena Spoof:een, analysoimalla sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen.

Lena Spoof
Henkilötiedot
Syntynyt20. elokuuta 1961
Vaasa
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti arkeologi
Yleisurheilija
Laji aitajuoksu
Seura Vaasan Vasama, Lapuan Virkiä
Valmentaja Sirkka Norrlund
Ennätykset 100 m aj: 13,24 (1979)

Lena Stina Spoof (s. 20. elokuuta 1961 Vaasa) on suomalainen pikajuoksija, jonka päämatka oli 100 metrin aitajuoksu.

Hän voitti 17-vuotiaana alle 20-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden vuonna 1979 Suomen ennätyksellä 13,24 s. Tulos jäi hänen ennätyksekseen ja kesti aikuisten Suomen ennätyksenä lähes 25 vuotta[1] ja alle 20-vuotiaiden Suomen ennätyksenä lähes 45 vuotta[2]. Spoof voitti 100 metrin aitajuoksun Suomen mestaruuden neljä kertaa ja lisäksi hallissa 60 metrin aitajuoksun mestaruuden neljä kertaa. Seuratasolla hän edusti Vaasan Vasamaa ja Lapuan Virkiää.

Koulutukseltaan Spoof on arkeologi.[3] Hän on tutkinut muun muassa Vanhaa Vaasaa.[4]

Saavutukset

  • 200 metrin juoksu:

Hallikilpailut:

Julkaisuja

  • Spoof, Lena: Vanha Vaasa: palossa säilynyttä kaupunkia - Gamla Vasa: resterna efter branden. Vaasa: Vaasan kaupunki, 1987.

Lähteet

  • Lena Spoof Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).

Viitteet

  1. ↑ Hanna Korell rikkoi 25 vuotta vanhan Suomen ennätyksen! yleisurheilu.fi: SUL. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 22.7.2012.
  2. ↑ Pikajuoksijat vireessä Porvoossa – Heikkonen rikkoi Spoofin legendaarisen junioriennätyksen Yleisurheilu.fi. 27.7.2024. Viitattu 28.7.2024.
  3. ↑ Mika Peltotalo: Sinnikäs Kustaan palvelija. Rannikkoseutu, 1.11.2013, nro 86, s. 12-13.
  4. ↑ Päivi Hakanpää: Vanha Vaasa - Gamla Vasa. Kaupunkiarkeologinen inventointi. s. 30. Helsinki: Museovirasto. Rakennushistorian osasto, 2007. URN:NBN:fi-fe200803251165+ julkaisun verkkoversio (pdf) Viitattu 1.11.2013.