Lennonjohto

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Lennonjohto:n kiehtovaan maailmaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan asti Lennonjohto on ollut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Vuosien varrella Lennonjohto on kehittynyt ja sopeutunut sosiaalisiin, teknologisiin ja kulttuurisiin muutoksiin. Tässä artikkelissa tutkimme Lennonjohto:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai globaalilla tasolla, Lennonjohto on jättänyt jälkensä maailmaamme monin tavoin, ja hänen tärkeydensä ja ulottuvuutensa ymmärtäminen on välttämätöntä. Liity kanssamme tälle Lennonjohto:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.

Lennonjohtotorni Schipholin lentoasemalla, Hollannissa
Helsinki-Vantaan lennonjohtotorni
Oulun lentoaseman lennonjohtotorni

Lennonjohto eli lennonvarmistus tarkoittaa kaikkia niitä maanpäällisiä palveluja, joita on järjestetty ilmaliikenteen sujumiseksi turvallisesti ja joustavasti.

Lennonjohto alueittain

  • Aluelennonjohto, jonka vastuualueena on lentotiedotusalue (engl. flight information region, lyh. FIR, 1950-luvulle lennonvarmistusalue, Flight Safety Region, FSR), tai osa siitä. Suomessa aluelennonjohtopalvelujen antamista varten Suomessa toimi aikaisemmin kaksi aluelennonjohtokeskusta: Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus, joka sijaitsi Tampereella, ja Pohjois-Suomen lennonvarmistuskeskus Rovaniemellä. Vielä aiemmassa vaiheessa keskuksia oli tätäkin useampia (edellisten ohella Vaasa, Jyväskylä, Kemi[1]). Vuonna 2010 nämä lakkautettiin ja tilalle perustettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalle Suomen aluelennonjohto, jonka toimialueena on koko Suomi.[2]
  • Lähestymislennonjohto vastaa lentoliikenteestä lähestymisalueella (engl. terminal control area, lyh. TMA). Erillinen lähestymislennonjohto on Suomessa vain vilkkaammilla lentoasemilla, kuten Helsinki-Vantaalla ja ilmavoimien tukikohdissa. Pienemmillä lentoasemilla lähestymislennonjohtopalvelusta vastaavat yhteistoiminnassa aluelennonjohto ja lentokentän lähilennonjohto. Maailmalla (esim. USA, Kanada) lähestymislennonjohtopalvelu on huomattavasti yleisempää.
  • Lähilennonjohto vastaa lentopaikan lähialueella (engl. control zone, lyh. CTR) ja lentokenttäalueella tapahtuvasta ilma- ja maaliikenteestä.

Lennonjohto Suomessa

Lennonjohtopalvelua annetaan Suomessa 19 lentokentällä. Lisäksi kahdeksalla lentokentällä annetaan lentopaikan lentotiedotuspalvelua (engl. aerodrome flight information service, lyh. AFIS). AFIS-palvelu antaa lentäjille turvallisen lentotoiminnan vaatimia sää- ja liikennetietoja, muttei ole juridisesti lennonjohtopalvelua. Käytännön ero AFIS-lentopaikan ja vähäliikenteisen, lennonjohtopalvelua antavan lentopaikan välillä jää kuitenkin usein pieneksi. AFIS otettiin käyttöön Suomessa 1970-luvun lopulla, ja sen tavoitteena oli alentaa lennonvarmistuksen kustannuksia. Lähes kaikilla nykyisillä Suomen AFIS-lentopaikoilla on aiemmin ollut täysimittainen lennonjohto. AFIS-palveluun siirryttiin pienillä kentillä enenevässä määrin 1990-luvun laman seurauksena.

Lennonjohto- ja lentopaikan lentotiedotuspalveluiden antamisesta Suomessa vastaa (pois lukien Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemat) valtion kokonaan omistama Fintraffic Lennonvarmistus, jonka pääkonttori sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Maaliskuun 2017 loppuun saakka lennonjohtopalveluista Suomessa vastasi Finavia.[3][4] Suomessa Avia College kouluttaa lennonjohtajia ja lennontiedottajia. Suomeen yhtenäinen, standardinmukainen lennonjohtojärjestelmä perustettiin 1940-luvun puolivälissä, jolloin otettiin käyttöön myös ensimmäiset standardoidut elektroniset suunnistusjärjestelmät (NDB-majakat, 1946) Suomessa.[5]

Lähteet

  1. ↑ Aluelennonjohto lopetti Tampereen Aitovuoressa - ANS Finland keskitti toimintaa Helsinki-Vantaalle | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 3.6.2018. Viitattu 12.2.2024.
  2. ↑ Suomessa aloitti toimintansa koko maan kattava aluelennonjohto. Tiedote – Finavia. 18.11.2010. Arkistoitu 30.6.2011. Viitattu 7.12.2010.
  3. ↑ Finavian lennonvarmistuspalvelut Air Navigation Services Finland Oy:lle (AIC A 4/2017) Aeronautical Information Service. 30.3.2017. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 12.4.2017. Viitattu 11.4.2017.
  4. ↑ Valtion lennonvarmistusyhtiö aloittaa toimintansa, omistajaohjaus LVM:lle 30.3.2017. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 11.4.2017.
  5. ↑ Hanski, Jari: Torni kutsuu -- Suomen lennonjohtajien yhdistys 50 vuotta, SLJY 2002, s. 15-

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lennonjohto.
Lentomatkustaminen
Lentoyhtiöt
Allianssit
Historia
Kauppayhdistykset
Miehistö
Lentäminen
Lentoasemat
Tulli/Maahanmuutto
Matkatavarat
Turvallisuus
Lentoliput