Nykyään Leontios on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Alkuperäistään lähtien Leontios on kiinnittänyt kaiken ikäisten, kulttuurien ja kontekstien ihmisten huomion, ja siitä on tullut usein keskustelunaihe sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Ajan myötä Leontios on kehittynyt eri tavoin ja saanut merkityksellisen roolin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Siksi on olennaista analysoida ja ymmärtää Leontios perusteellisesti, sen vaikutukset ja vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa perehdymme Leontios:n maailmaan käsitelläksemme sen monia puolia ja tarjotaksemme laajan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Leontios (lat. Leontius) oli Bysantin keisari vuosina 695–698.[1]
Leontios oli taitava sotilasjohtaja ja palveli useiden keisarien alaisuudessa. Konstantinus IV nimitti hänet Anatolikonin strategiksi. Justinianus II lähetti hänet sotimaan arabeja vastaan ensin Armeniaan ja Georgiaan, sitten Azerbaidžaniin ja Albaniaan. Voittoisan sotaretken seurauksena Bysantti sai paremman sopimuksen,ja kalifi Abd al-Malik suostui jakamaan Armeniasta, Iberiasta ja Kyproksesta saadut tulot Bysantin kanssa. Leontios vangittiin Sebastopoliksen tappion jälkeen vuonna 692.[1]
Vapauduttuaan Leontios johti kapinaa Justinianusta vastaan, ja hänet julistettiin keisariksi vuonna 695. Hän karkotti Justiniauksen Krimille ja määräsi tämän nenän ja kielen halkaistaviksi. Vuonna 697 arabit valloittivat Karthagon ja Leonitios lähetti laivaston kukistamaan heidät. Vaikka laivasto onnistuikin aluksi, se kärsi tappion seuraavana vuonna, kun arabit hyökkäsivät uudelleen. Laivasto kapinoi, ja sen johtajasta Apsimarista tuli keisari Tiberius III.[1]
Leontios vangittiin luostariin, ja hänen nenänsä ja kielensä halkaistiin, kuten hän oli silponut Justinianus II:n kolme vuotta aikaisemmin. Justinianus II teloitutti Leonitioksen palattuaan keisarin valtaistuimelle.[1]
Edeltäjä: Justinianus II |
Bysantin keisari | Seuraaja: Tiberius III |