Leppäkorpi (Vantaa)

Tässä artikkelissa tehdään perusteellinen analyysi Leppäkorpi (Vantaa):sta, jossa käsitellään eri näkökohtia, joiden avulla lukija saa yksityiskohtaista ja täydellistä tietoa tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä. Sen alkuperää, sen merkitystä nykyään, sen vaikutuksia eri alueilla ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia tarkastellaan. Lisäksi tutkitaan asiantuntijoiden erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta laajan ja tasapainoisen näkemyksen aikaansaamiseksi. Keräämällä ja analysoimalla asiaankuuluvaa tietoa pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Leppäkorpi (Vantaa):stä ja myötävaikuttamaan tiedon rikastumiseen tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä.

 

Leppäkorpi
Alkärr
Kaupungin kartta, jossa Leppäkorpi korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Leppäkorpi korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Korson suuralue
Kaupunginosa nro 84[1]
Pinta-ala 2,1[1] km² 
Väkiluku 2 440[2] (31.12.2023)
Väestötiheys 1 189[1] as./km²
Työpaikkoja 160 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumero(t) 01450[4]
Lähialueet Jokivarsi, Metsola, Korso ja Vallinoja sekä Kerava

Leppäkorpi (ruots. Alkärr) on kaupunginosa Vantaan koillisosassa Korson–Koivukylän palvelualueella. Leppäkorpi rajoittuu lännessä päärataan ja sen takaiseen Vallinojaan, etelässä Metsolaan, idässä Jokivarteen ja pohjoisessa Keravan kaupunkiin. Alueen halki länsi-itäsuunnassa kulkee Leppäkorventie, joka päättyy Lahdentielle.[4] Kaupunginosan asukasluku vuonna 2015 oli 2 461 henkeä ja pinta-ala on 2,1 km2.[1] Vuoden 2020 lopussa alueen väestöstä 8,1 prosenttia oli vieraskielisiä, mikä on vähiten Korson suuralueella.[5]

Kaupunginosa on pientalovaltaista aluetta; asutus on keskittynyt länsiosaan. Alueen kaavoitus aloitettiin 1940-luvulla. Vilkas rakentaminen alkoi 1950-luvulla ja hiljentyi sen jälkeen, kunnes 1980-luvulta alkaen alueelle on tullut lisää pientaloja muun muassa tonttien jakamisen myötä.

Leppäkorven koillisosassa on kaupunginosalle nimen antanut Leppäkorven suoalue ja kaakkoisosassa rauhallinen Metsolansuo, jonka ympäri kulkee ulkoilureitti. Asuinalueen sisällä on useita puistoja, kuten Kontiopuisto, Ilvespuisto, Ahmapuisto ja Lumikkopuisto. Leikkipuistoja alueella on neljä. Vallinojantien ja Leppäkorventien kulmassa on vanhaan hiekkakuoppaan perustettu Leppäkorven maauimala ("Sandi"). Se on suosittu uimapaikka, jonka yhteydessä on kioskirakennus, jossa toimii nykyisin ravintola. Leppäkorvessa oli vain 160 työpaikkaa vuonna 2013.[6]

Tunnettuja Leppäkorvesta kotoisin olevia henkilöistä ovat muun muassa jazzmuusikot Paroni Paakkunainen ja Teppo Hauta-aho[7].

Lähteet

  1. ↑ a b c d Vantaa alueittain (2015) (pdf) (84 Leppäkorpi, julkaisun sivut 222–225) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 6.7.2016.
  2. ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
  3. ↑ Arkistoitu kopio (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 6.7.2016.
  4. ↑ a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 6.7.2016.
  5. ↑ Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 30.10.2022.
  6. ↑ Uimarannat ja avantouinti vantaa.fi. Viitattu 27.5.2016.
  7. ↑ Paananen, Outi: Bassopoikia muistellen Yle Areena. 11.3.2022. Viitattu 13.3.2022. (Paakkunainen muistelee 33 min kohdalla)

Aiheesta muualla