Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Levikki-aihetta, joka on ollut viime vuosina paljon keskustelun ja kiinnostuksen kohteena. Tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Levikki:stä sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan ja sen eri ilmenemismuotojen kautta. Seuraavilla riveillä analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia sekä asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta. Sillä ei ole väliä, oletko Levikki:n asiantuntija vai vain kiinnostunut oppimaan lisää tästä aiheesta, tämä artikkeli tarjoaa sinulle arvokasta tietoa ja rikastuttavia näkökulmia.
Levikki on sanoma- tai aikakauslehden tilausten, irtomyynnin ja määrättyjen vapaakappaleiden keskimääräinen summa jollain tarkastetulla aikajaksolla. Suomessa lehtien levikintarkastusta hoitaa Media Audit Finland (ent. Levikintarkastus Oy).
Levikkitiedolla on merkitystä mainostajille. Suurempilevikkinen lehti tavoittaa useampia mainostetun tuotteen potentiaalisia ostajia.
Levikin tilalle on kehitetty myöhemmin muita keinoja ilmaista julkaisun lukijakuntaa. MediaAuditFinland on julkaissut 2012 lähtien myös "kokonaislevikin", joka koostuu julkaisun levikin lisäksi "levikkikelpoisista yhdistelmätilauksista" ja digitaalisen version levikistä ilman päällekkäisyyksiä.[1]
MediaAuditFinland tekee myös Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) jonka toteuttaa TNS Gallup Oy. Tästä saadaan ns. lukijaestimaatti, joka ilmaisee kuinka monta tuhatta lukijaa kunkin lehden keskimääräisellä numerolla on. Toinen selvitettävä arvo on kokonaistavoittavuusluku, joka kuvaa painetun lehden ja saman lehden digitaalisten versioiden lukemista. KMT toteutetaan puhelinhaastatteluna lehtien osalta ja nettikyselynä.[2]