Liguuri
Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Liguuri:tä ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Liguuri on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin fanien huomion aina populaarikulttuuriin kohdistuvasta vaikutuksestaan akateemisen merkitykseen. Kautta historian Liguuri on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten arvojen ja uskomusten sekä niiden keskinäisen suhteen muokkaamisessa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, miten Liguuri on kehittynyt ajan myötä ja miten se edelleen muokkaa käsityksiämme ja kokemuksiamme nykyään.
| Liguuri | |
|---|---|
 Liguurin puhuma-alue |
|
| Oma nimi | ligure, zenéize |
| Tiedot | |
| Alue |
 Pohjois-Italia Kaakkois-Ranska Monaco |
| Virallinen kieli | - |
| Puhujia | 500 000[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielenhuolto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
itaaliset kielet romaaniset kielet länsiromaaniset kielet galloromaaniset kielet galloitaaliset kielet |
| ISO 639-3 | lij |
Liguuri (omakielinen nimi ligure tai zenéize) on Pohjois-Italian Liguriassa puhuttava romaaninen kieli. Sillä on joitain puhujia myös muualla Pohjois-Italiassa, Sardiniassa, Kaakkois-Ranskassa ja Monacossa (monegassi).[2]. Liguuria puhui vuonna 2002 noin 500 000 ihmistä. Liguurin merkittävin murre on Genovan zenéize. Liguuri muistuttaa piemonten ja lombardin kieliä enemmän kuin italiaa. Liguurin kirjakieli sai alkunsa 1200-luvulla.[1]
Asenteet kieltä kohtaan ovat verrattain positiiviset ja paikallinen nuoriso tukee liguurin kielen käyttöä.[3]
Monacossa liguurista käytetään nimitystä monegassi. Kielellä ei ole virallista asemaa, mutta sitä opetetaan kouluissa.[4]
Fonologia ja ortografia
Konsonantit
| Labiaali | Alveodentaali | Postalveolaari | Palataali | Velaari | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | |||
| Affrikaatta | ʧ | ʤ | |||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | |||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||
| Tremulantti | r | |||||
| Approksimantti | lateraali | l | ||||
| sentraali | j | w | ||||
Lähde:[5]
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | y | u | |
| Puolisuppea | e | ø | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lähde:[5]
Liguurin aakkoset ovat A Æ B C Ç D E EU F G H I J L M N O P Q R S T U V X. Kirjoituksessa käytetään myös erilaisia tarkkeita. Esimerkki liguurinkielisestä lauseesta: Chi sótta gh'é a lìsta di scìmboli che se dêuvian pe scrîve o zenéize.[6]
Lähteet
- ↑ a b Ligurian Ethnologue. Viitattu 23.9.2013. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.3 - Ligurian glottolog.org. Viitattu 1.11.2020.
- ↑ Ligurian www.cidles.eu. 2020. Interdisciplinary Centre for Social and Language Documentation. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Italian language: Zenoeixi, The Ligurian Dialect We the Italians. Viitattu 1.11.2020.
- ↑ a b Genoese language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 1.11.2020.
- ↑ Arfabêto Académia Ligùstica do Brénno. Viitattu 23.9.2013.
