Nykymaailmassa Liikapuron tekojärvi on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Sen vaikutus ulottuu kaikille jokapäiväisen elämän osa-alueille, politiikasta populaarikulttuuriin, teknologian ja yhteiskunnan kautta. Ajan myötä Liikapuron tekojärvi:stä on tullut ilmiö, joka ei erota rajoja tai esteitä, koska sen vaikutus ylittää kaikentyyppiset kontekstit ja todellisuudet. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Liikapuron tekojärvi:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia jokapäiväisen elämän eri alueilla.
Liikapuron tekojärvi | |
---|---|
![]() Liikapuron tekojärvi |
|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Jalasjärvi |
Koordinaatit | |
Järvinumero | 42.078.2.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 132,8 m [1] |
Pinta-ala | 3,1 km² |
|
Liikapuron tekojärvi on tekojärvi Kurikan kaakkoisosassa Ylivallin kylässä, entisen Jalasjärven kunnan alueella.[2] Liikapuron tekojärvi on yksi Etelä-Pohjanmaalle tehdyistä tekojärvistä, joiden tarkoituksena on säännöstellä Kyrönjoen tulvia. Liikapuron tekojärven vesipinta-ala on 310 hehtaaria ja sen valuma-alue on 2 700 hehtaaria. Se kuuluu Seinäjoen valuma-alueeseen.
Liikapuron tekojärvi rakennettiin vuosina 1966–1968.[3] Kyrönjoen tulvat aiheuttivat 1950- ja 1960-luvuilla laajan yhteiskunnallisen keskustelun, josta käytettiin nimitystä Kyrönjoen tulvasota.
Järven rannoilla on kesäasutusta.