[Var1] on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Ajan myötä se on saavuttanut kiistattoman merkityksen eri aloilla politiikasta teknologiaan. Kun siirrymme digitaaliseen aikakauteen, [Var1] on tullut ratkaisevaksi ongelmaksi, joka vaikuttaa elämäämme suoraan ja epäsuorasti. Sen vaikutukset vaihtelevat henkilökohtaisista globaaleihin ongelmiin, ja sen keskustelu ja analyysi ovat olennaisia olevia ymmärtäessämme maailmaa, jossa elämme. Tässä artikkelissa tutkimme [Var1]:n eri näkökulmia ja hänen vaikutustaan moderniin yhteiskuntaan.
Liitopommi (engl. Glide bomb) on ilmasta-maahan-tyyppinen, ilma-aluksesta laukaistava, kohteeseen liitävä pommi, eräänlainen täsmäase.[1] Varhaisten liitopommien kehitys on osittain johtanut muun muassa meritorjuntaohjusten kehitykseen.
Liitopommissa on ohjausjärjestelmä jolla se hakeutuu kohteeseen. Erotuksena ohjukseen moottoria niissä ei ole.
Ensimmäiset liitopommit olivat ensimmäisessä maailmansodassa saksalaisten keksimä idea. Varhaisimpana kokeiluna voidaan pitää Wilhelm von Siemensin vuoden 1914 ideaa "Siemens radio glider", joka oli eräänlainen lentävä torpedo.
Toisessa maailmansodassa saksalaiset kehittivät ideaa radio-ohjattuna laivojentorjunta-aseena. Henschel Hs 293 oli varustettu rakettimoottorilla. Myöhemmin Yhdysvallat ja Iso-Britannia aloittivat liitopommien kehittämisen. Yhdysvalloissa syntyi GB-sarjan liitopommeja ilmavoimille.
1960-luvulta asti Yhdysvalloissa on kehitetty laser- ja GPS-pohjaisia liitopommeja, kuten AGM-154 JSOW.