Liiturousku

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Liiturousku:n jännittävään maailmaan. Puhummepa sitten historiallisesta henkilöstä, ajankohtaisesta aiheesta tai asiaankuuluvasta tapahtumasta, Liiturousku on kiinnittänyt huomiomme ja ansaitsee yksityiskohtaisen tarkastelun. Tämän artikkelin aikana analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja sen merkitystä nykyisessä tilanteessa. Selkeällä ja objektiivisella lähestymistavalla pyrimme valaisemaan Liiturousku:tä ja tarjoamaan rikastuttavan vision, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä yhteiskunnassamme. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle löytömatkalle!

Liiturousku
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Haperot ja rouskut Russulaceae
Suku: Jalorouskut Lactifluus
Laji: vellereus
Kaksiosainen nimi

Lactifluus vellereus
(Fr.) Kuntze[2]

Synonyymit
  • Lactarius vellereus
Vihreällä Euroopan maat, joissa lajia tavataan
Vihreällä Euroopan maat, joissa lajia tavataan
Katso myös

  Liiturousku Wikispeciesissä
  Liiturousku Commonsissa

Liiturousku (Lactifluus vellereus, syn. Lactarius vellereus) on kupera tai suppilomainen huopakarvainen vaalea jalorouskulaji. Vanhemmilla sienillä lakkiin ilmestyy ruskeita laikkuja. Heltat ovat valkoiset tai kellanvalkoiset. Jalka on huopanukkainen ja vaalea. Maku on polttavan kirpeä. Rouskussa on valkoista maitiaisnestettä. Liiturousku kasvaa havu- ja lehtimetsissä tammen, pyökin ja pähkinäpensaan seurassa. Sieni on melko yleinen lounaisimmassa Suomessa ja Ahvenanmaalla. Sitä esiintyy Kuopion seudulle saakka.[3]

Lähteet

  1. ↑ Bachman, S., Svahnström, V. & Canteiro, C.: Lactifluus vellereus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2025-1. 2025. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.4.2025. (englanniksi)
  2. ↑ Species Fungorum speciesfungorum.org. Viitattu 19.9.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 77. (suomeksi toim. Lasse Kosonen) WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3

Aiheesta muualla