Lisenssi
Nykyään Lisenssi on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ajan myötä Lisenssi:n merkitys on kasvanut arkielämän eri osa-alueilla, ja siitä on tullut pohdinnan ja keskustelun paikka monille. Lisenssi on onnistunut vangitsemaan monien ihmisten huomion ja herättämään kiinnostuksen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan sen vaikutuksiin henkilökohtaisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Lisenssi:een, tarjotaksemme laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on epäilemättä merkityksellinen myös tulevaisuudessa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Lisenssi (lat. licentia eli lupa) on todistus luvan olemassaolosta esimerkiksi television katseluun, aseenkantamiseen, tiettyjen tavaroiden viemiseen tai tuomiseen maahan sekä lupa valmistaa patentin suojaamia tavaroita maksua vastaan.[1] Lisenssin käytöstä mahdollisesti suoritettavaa korvausta kutsutaan lisenssimaksuksi tai rojaltiksi.
Digitaalisessa tekniikassa ohjelmiston tai muun immateriaalioikeuden alaisen omaisuuden käyttöön oikeuttava sopimus. Ohjelmistolisenssiksi ymmärretään yleensä lisenssipaperiin painettu, ohjelmiston rekisteröimiseksi tarvittava sarjanumero (lisenssinumero) ja sen mukana tulevat käyttöehdot.selvennä
Alkujaan lisenssi tarkoitti lupaa esimerkiksi kulkea toisen omistaman maa-alueen halki. Nykyään sana viittaa pikemminkin teoksen tai ohjelmiston tekijänoikeuksien haltijan määrittelyyn siitä, miten teosta saa käyttää, muunnella tai kopioida. Avoimet lisenssit ovat yleistyneet reaktiona epäoikeudenmukaiseksi koetulle tiukalle lisensoinnille.
Ohjelmistolisenssit
Ohjelmistoja voidaan lisensoida useilla avoimilla lisensseillä.
Omisteisen ohjelmiston lisensointi voi olla esimerkiksi suoritinmäärän[2] tai käyttäjämäärän[3] mukaan. Omisteinen lisenssi voi myös olla vuosittain uusittava.[4]
Pilvipalvelut kuten Software as a Service (SaaS) perustuvat ohjelmiston vuokraamiseen palveluna.
Erilaisia lisenssejä
- Creative Commons – Maailmalla suosituin avointen sisältöjen lisenssi.
- Public domain – Tekijä luopuu kaikista oikeuksista. Tuotetta voi käyttää ja kopioida vapaasti. Tuotetta voi myydä maksua vastaan. Tuotteen tai sen osan voi lisätä johonkin toiseen tuotteeseen.
- Shareware – Käyttäjät saavat kokeiltavaksi esittelyversion. Kun kokeiluaika on päättynyt, kokeilijan tulee päättää aikooko hän käyttää jatkossa ohjelmaa vai ei. Jos hän päättää jatkaa käyttöä, se on rekisteröitävä (tyypillisesti maksullinen).
- Freeware
- GNU General Public License (GPL)
- GNU Lesser General Public License (LGPL)
- Mozilla Public License (MPL) 1.0 ja 1.1
- BSD-lisenssi
- Apache-lisenssi
- Microsoft Public License (Ms-PL) [5]
- Microsoft Reciprocal (Ms-RL) [5]
- IBM Public License [6]
- Intel Open Source License
- Apple Public Source License
- Nokia Open Source License
- Sun Industry Standards Source License
- Sun Public License
- Omisteinen eli kaupallinen lisenssi, joka ei salli levittämistä
Katso myös
Lähteet
- ↑ ”Lisenssi”, Tietojätti 2000, s. 477. Jyväskylä: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-x.
- ↑ Oracle Processor Core Factor Table (PDF) oracle.com. 2009. Viitattu 4.3.2020. (englanniksi)
- ↑ License your RDS deployment with client access licenses (CALs) docs.microsoft.com. Viitattu 4.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Adobe Photoshop adobe.com. Viitattu 4.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b http://www.opensource.org/licenses/ms-pl.html (3.12.2008)
- ↑ http://www.opensource.org/licenses/ibmpl.php (3.12.2008)
Aiheesta muualla
- OS-lisenssejä (englanniksi)
- Joinup Licensing Assistant (JLA) - EU:n lisenssivertailutyökalu (englanniksi)