Seuraavassa artikkelissa tutkimme Liskonlantioiset:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Liskonlantioiset on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo pitkään, ja sen vaikutus ulottuu muun muassa politiikkaan, kulttuuriin, talouteen ja jokapäiväiseen elämään. Kun tarkastelemme Liskonlantioiset:n roolia näillä alueilla, perehdymme moniin ulottuvuuksiin, jotka muodostavat sen merkityksen ja merkityksen nykyään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla haluamme valaista Liskonlantioiset:n vaikutuksia elämäämme ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme.
Liskonlantioiset | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
Lahko: |
Liskonlantioiset Saurischia Seeley, 1888 |
Ryhmät | |
Katso myös | |
|
Liskonlantioiset (Saurischia) on toinen dinosaurusten kahdesta pääryhmästä, toinen on linnunlantioiset (Ornithischia). Nimensä mukaisesti useimmilla liskonlantioisilla oli samanlainen lantio kuin liskoilla. Vuonna 1888 Harry Seeley määritteli dinosaurukset kahteen lahkoon, vaikka nykyään monet paleontologit pitävät liskonlantioisia pikemminkin kladina kuin lahkona.
Perinteisesti liskonlantioiset jaetaan kahteen pääryhmään: sauropodomorphaan ja teropodeihin. Teropodeihin puolestaan kuuluvat linnut, jotka ovat ainoita liitukauden joukkosukupuutosta selvinneitä liskonlantioisia, kun muut edustajat kuolivat sukupuuttoon asteroidin törmäyksen seurauksena. Toinen dinosaurusten luokittelutapa on Matthew Baronin kehittämä luokittelu, jossa dinosaurukset jaettaisiin Ornithoscelidaan, johon kuuluisivat teropodit ja linnunlantioiset, ja liskonlantioisiin, johon kuuluisivat Sauropodomorpha ja Herrerasauridae.