Lissabonin maanjäristys 1755-aihe on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Lissabonin maanjäristys 1755 on herättänyt laajaa kiinnostusta eri aloilla sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Kun jatkamme Lissabonin maanjäristys 1755:n tutkimista ja ymmärtämistä paremmin, esiin nousee uusia näkökulmia ja kysymyksiä, jotka kutsuvat meidät pohtimaan sen merkitystä ja merkitystä. Tässä artikkelissa sukeltamme Lissabonin maanjäristys 1755:n eri puoliin, tutkimme sen vaikutusta eri alueilla ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.
Lissabonin maanjäristys 1755 | |
---|---|
![]() Maanjäristyksen sijainti. |
|
Päivämäärä | 1. marraskuuta 1755 |
Aika | noin 9.40 |
Magnitudi | 8,5–9,0 (Mw) |
Episentrumin sijainti | [1] |
Henkilövahingot | noin 60 000–100 000 |
Lissabonin maanjäristys tapahtui 1. marraskuuta 1755 Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa. Järistyksen episentrumi oli Atlantin valtamerellä, noin 200 kilometriä Lissabonista lounaaseen.
Järistys tapahtui pyhäinpäivän aamuna noin klo 9.40. Suurin osa kaupunkilaisista oli järistyksen aikaan kirkoissa pyhäinpäivän aamumessussa, ja monet heistä joutuivat sortuvien kirkkorakennusten murskaamiksi. Pyhäinpäivän kunniaksi Lissabonin lukuisissa kirkoissa oli sytytettynä suuri määrä kynttilöitä, jotka sytyttivät maanjäristyksen jälkeen suuria tulipaloja. Tulipalot tuhosivat Lissabonin keskustan lähes kokonaan, ja Atlantilta hyökynyt tsunami täydensi tuhon.
Myös muita osia Portugalista tuhoutui. Erityisen pahasti järistys turmeli Algarven seutua Lissabonin eteläpuolella.
Lissabonin maanjäristys on yksi historian tuhoisimmista maanjäristyksistä. Se ja sitä seuranneet hyökyaallot ja tulipalot tappoivat noin 60 000–100 000 ihmistä. Lissabonista noin 85 % tuhoutui.[2] Lissabonin maanjäristyksen magnitudi oli 8,5–9,0.[3]
Abraham Achrenius julkaisi Lissabonin maanjäristyksestä kertovan kahdeksan arkkivirren kokoelman nimellä Siitä Hirmuisesta ja Surkiasta Maanjäristyxestä, Lisabonin Suuresa Pääkaupungisa Portugalin Waldakunnasa.[4]