Nykyään Litium-rautafosfaattiakku on erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Litium-rautafosfaattiakku:stä ja sen vaikutuksista eri elämänalueille. Litium-rautafosfaattiakku:stä on tullut keskustelun ja pohdinnan aihe Litium-rautafosfaattiakku:stä sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutukseen nykytrendeihin. Tässä artikkelissa tutkimme Litium-rautafosfaattiakku:n eri puolia ja sen yhteyttä jokapäiväiseen elämäämme sekä sen kehitystä ajan myötä. Syvän ja rikastavan analyysin avulla löydämme Litium-rautafosfaattiakku:n merkityksen ja sen roolin nykymaailmassamme.
Litium-rautafosfaattiakku (LiFePO4-akku tai LFP) on litiumioniakku, joka käyttää litiumrautafosfaattia (LiFePO4) katodimateriaalina. Litium-rautafosfaattiakkukennon nimellinen jännite on 3,2 V. Litium-rautafosfaattiakku kestää tuhansia lataus-purku-jaksoja ja se on perinteisiä litiumakkutekniikoita turvallisempi. Ominaisuuksiensa takia sitä pidetään sopivana akkuna sähköautoihin. Litium-rautafosfaattiakun energiatiheys on noin 100 Wh/kg[1], joka on hieman matalampi kuin kilpailevilla litiumakkukemioilla kuten NMC tai LCO [2]. Siksi litium-rautafosfaattiakut ovat saavuttaneet suosiota erityisesti kiinteissä energianvarastointisovelluksissa sekä raskaammissa ajoneuvoissa. SolidEnergy-yhtiö on ilmoituksensa mukaan kehittänyt turvallisen litium-akun, jonka energiasisältö on 400–500 Wh/kg, tekniikka hyödyntää ultraohuita metallianodeja.[3][4][5]
Litium-rautafosfaattiakkujen hinta on viime vuosina laskenut jyrkästi, ja erään arvion mukaan kennohinta on 53 USD/kWh (2024) [6]
LiFePO4 on oliviiniryhmään kuuluva silikaattimineraali. LiFePO4-akun kehitti John Goodenoughin tutkijaryhmä Teksasin yliopistossa 1996.[7] Litiumrautafosfaattia käytetään akuissa katodina. Litiumrautafosfaatin ominaisuuksien, kuten edullisuuden, myrkyttömyyden, raudan runsaan esiintyvyyden, turvallisuusominaisuuksien, lämpöstabiiliuden ja sähkökemiallisten ominaisuuksien takia sitä pidetään lupaavana katodimateriaalina pienille ja suurille sovelluksille.[8][9]Suurin este sen kaupallistumiselle oli sen luontaisesti matala sähkönjohtavuus. Ongelman ratkaisi Michael Armand ja hänen ryhmänsä pienentämällä partikkeleiden hiukkaskokoa sekä päällystämällä LiFePO4-hiukkasia sähkönjohtavilla materiaaleilla.[10] Yet Ming Chiangin ryhmä esitteli seostusmenetelmän, jossa litiumrautafosfaattiin lisätään pieniä määriä metalli-ioneja, kuten alumiinia, niobiumia ja zirkoniumia.[8]
MIT esitteli uuden päällystyksen, jonka ansiosta ionit pääsevät liikkumaan helpommin akun sisällä. Tämä ns. “beltway battery” hyödyntää ohitusjärjestelmää, joka mahdollistaa litiumionien menevän ja poistuvan elektrodeista sellaisella nopeudella, että akku latautuu täysin alle minuutissa. Tutkijat keksivät, että päällystämällä LiFePO4-partikkelit litiumpyrofosfaatilla, ionit ohittavat kanavat ja liikkuvat nopeammin kuin muissa akuissa. Akut lataavat ja purkavat energiaa siten, että ionit liikkuvat anodien ja katodien välillä. Lataus- ja purkausnopeudet riippuvat siitä, kuinka nopeasti ionit liikkuvat. Tällä teknologialla akkujen kokoa ja massaa voitaisiin pienentää. MIT:n tutkijaryhmä on tehnyt pienen prototyyppikennon, joka latautuu täyteen 10-20 sekunnissa. Standardilla tavalla valmistetut kennot latautuvat kuudessa minuutissa. [11]
Litium-rautafosfaattiakku koostuu katodista (LiFePO4), anodista (grafiitti) ja elektrolyytistä. Anodimateriaalina käytetään grafiittia. Akkua purettaessa litiumionit liikkuvat anodista katodiin ja ladattaessa takaisin. Litiumioniakkuja kutsutaankin "keinutuoliakuiksi" edestakaisin siirtyvien ionien takia. [12]
Purettaessa anodilla tapahtuu hapettumisreaktio, jonka yhteydessä vapautuu elektroneja. Elektronit kulkevat ulkoisen piirin kautta katodille aikaansaaden sähkövirran. Katodilla tapahtuu pelkistymisreaktio. Ladattaessa reaktiot tapahtuvat päinvastaiseen suuntaan. [13]
Reaktioyhtälöt ovat :
Katodilla FePO4 + Li+ + e- ⇌ LiFePO4
Anodilla LiC ⇌ C + Li+ + e-
Litium-rautafosfaattiakulla on samoja hyötyjä kuin muillakin litiumioni -teknologiaan pohjautuvilla akuilla,lähde?[14] mutta selvästi paras se on suuren syklinkeston ja stabiiliuden, kylmänkestonsa (toimii -20 Celsiukseen saakka) sekä turvallisuuden vuoksi. Haittapuoliin kuuluu korkeampi akun paino verrattuna muihin litiumakkutyyppeihin.
Litium-rautafosfaattiakku purkautuu muista litiumioni-akuista poiketen tasaisesti noin 3,2 V jännitteellä kunnes akku on lähes tyhjä. 3,2 V nimellisjännite mahdollistaa neljän kennon yhdistämisen sarjaan 12,8 V akuksi.
Verrattuna uusiin LiCoO2 -akkuihin LiFePO4 -akuilla on korkeammat virta- ja tehotasot mutta alhaisempi energiatiheys. [15]
Akkuteknologian käyttöönottoa ovat jarruttaneet patenttiepäselvyydet, mikä on johtanut muiden vaihtoehtoisten materiaalien tutkimiseen.[16]
Litium-rautafosfaattiakulla on hyvä lämpökemiallinen stabiilius verrattuna muihin litiumioni -akkuihin. LiFePO4 on luonnostaan turvallisempi katodimateriaali kuin LiCoO2 tai LiPO. [17]
Kaikki litium on siirtynyt täyteen ladatun kennon katodilta pois, minkä ansiosta kennolla ei tapahdu eksotermistä reaktiota hapen vapautuessa. [18]
Katodi pysyy rakenteellisesti samankaltaisena reaktion alussa ja lopussa, minkä ansiosta kenno on rakenteellisesti stabiili. [19]
Litium-rautafosfaattiakku on huomattavasti turvallisempi käsitellä ja kestää myös väärinkäyttöä paremmin kuin muut litium-ioni -akut.[9][20]
Litium-rautafosfaattiakku on muita litium-ioniakkuja ympäristöturvallisempi, sillä sen valmistuksessa ei ole käytetty raskasmetalleja.[16]
Akkutyyppi on erityisen sopiva ajoneuvoihin, kuten sähköpolkupyöriin, -skoottereihin ja -autoihin pitkän elinkaarensa, korkean purkausnopeutensa, turvallisuutensa sekä keveytensä (verrattuna lyijyakkuihin) ansiosta. Autoissa sitä ovat käyttäneet muun muassa Aptera Motors[21], Quicc![22] ja Tesla[23].
Ajoneuvojen lisäksi akkutyypillä on myös monia muita käyttötarkoituksia. Litium-rautafosfaattiakkuja käytetään muun muassa energiavarastona aurinkosähköjärjestelmissä, sähkösavukkeissa, turvavalaisimissa, aurinkokennoilla varustetuissa pienvalaisimissa kuten puutarhavalaisimissa, taskulampuissa ja RC-autoissa. Erityisesti korkeamman hintaluokan RC-autoissa akkuja suositaan niiden turvallisuuden ja korkean purkuvirran vuoksi.[24][25]