Nykymaailmassa Livius:llä on keskeinen paikka yhteiskunnassa niin henkilökohtaisella, poliittisella, sosiaalisella kuin kulttuurisellakin tasolla. Sen merkitys on sen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen rooliin historiassa ja ihmisen kehityksessä. Ajan mittaan Livius on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Livius on osoittautunut yleismaailmallisesti kiinnostavaksi aiheeksi talouteen kohdistuvasta vaikutuksestaan rooliinsa yksilöiden identiteetissä, joka kutsuu meitä pohtimaan, keitä olemme ja minne olemme matkalla. Tässä artikkelissa tutkimme Livius:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmaan.
Titus Livius (noin 64 eaa. tai 59 eaa. – 17 jaa.)[1] oli roomalainen historioitsija. Livius syntyi ja kuoli Pataviumissa, joka tunnetaan nykyisin nimellä Padova. Hän kuului keisari Augustuksen sisäpiiriin.[1][2]
Liviuksen teos Ab urbe condita kertoo Rooman historian alusta Liviuksen omaan aikaan saakka. Se koostui alkujaan 142 kirjasta, joita nykyään pidettäisiin lähinnä lukuina, mutta nykypäivään asti ovat säilyneet vain kirjat 1–10 ja 21–45 sekä katkelmia joistain myöhemmistä. Teos perustuu monelta osin myyttisiin aineksiin ja lienee jokseenkin tarkoitushakuinen. Se oli osa Augustuksen laajamittaista propagandaohjelmaa, joka tähtäsi Rooman menneisyyden glorifiointiin.[1]