Ljubnitsa

Artikkelissa Ljubnitsa tutkimme aihetta, joka on herättänyt suurta mielenkiintoa ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Ljubnitsa on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Ljubnitsa on jättänyt merkittävän jäljen useilla aloilla päivittäiseen elämään ja kulttuuritrendeihin. Tässä artikkelissa pyritään syventymään Ljubnitsa:n historiaan, vaikutuksiin ja tuleviin vaikutuksiin tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla lukija voi syventyä Ljubnitsa:n monimutkaisuuteen ja ulottuvuuksiin ja rikastuttaa ymmärrystä ja näkökulmaa siihen.

Ljubnitsa
Любница

Ljubnitsa

Koordinaatit: 57°58′14″N, 32°41′50″E

Valtio Venäjä
Subjekti Novgorodin alue
Piiri Valdain piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 247 km²
Väkiluku (2011) 1 100











Ljubnitsa (ven. Любница) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Valdain piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Valdain ylängöllä 38 kilometriä Valdain kaupungista länteen. Kylässä on 800 ja kunnassa 1 100 asukasta (vuonna 2011)[1].

Maantiede ja asutus

Ljubnitsan kunnan pinta-ala on 247 neliökilometriä. Se rajoittuu idässä Valdain piirin Jaželbitsyn ja etelässä Semjonovštšinan kuntiin sekä lounaassa Demjanskin ja luoteessa Kresttsyn piireihin.[2] Pinta-alasta 41,4 % on metsää, 31,1 % maatalousmaata, 17,3 % vesialuetta ja 6,6 % luonnonsuojelualuetta[3].

Kunnan alueella virtaa Polan sivujoki Polomet. Suurin järvi on Somino.[4] Osa alueesta kuuluu Valdain kansallispuistoon[2].

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 23 kylää: Byltšino, Dolmatovo, Dubrovka, Gorki, Gostevštšina, Jamnitsa, Jermoškino, Karnauhovo, Korytinka, Kstetški, Kuvizino, Lutovjonka, Miljatino, Novyje Udritsy, Padberežje, Petrovo-Sosnitsy, Selilovo, Sirotino, Sosnitsy, Staryje Udritsy, Ugly, Vysokuša ja Žernovka. Ljubnitsan jälkeen toiseksi suurin kylä on yli 300 asukkaan Lutovjonka.[1]

Historia

Ljubnitsan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1495. 1800-luvulla se oli huomattava kaupan ja käsityöläisammattien keskus. Vuosisadan lopulla rakennettiin kylän kautta kulkeva rautatie. Neuvostoaikana perustettiin hyvän maineen saanut meijeri, joka on onnistunut säilyttämään asemansa 1990-luvun talouslaman jälkeenkin.[5]

Liikenne, talous ja palvelut

Ljubnitsan kautta kulkee Bologojen ja Dnon välinen rautatie sekä Demjanskin ja Jaželbitsyn välinen maantie[6]. Kunnasta on linja-autoyhteydet Valdaihin, Demjanskiin, Novgorodiin ja Pietariin[7].

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat maa- ja metsätalous (50,6 % vuonna 2012) serkä erilaiset julkiset palvelut[8]. Kunnassa toimii kaksi karjatilaa, meijeri ja suurkanala[9]. 41 % työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella ja 32 % työikäisistä ei käy ansiotöissä[10].

Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, koulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema ja posti. Eräitä julkisia palveluja on myös Lutovjonkassa ja muissa kylissä.[11]

Nähtävyydet

Seudulla on muinaisia hautapaikkoja. Rakennusmuistomerkkehin kuuluvat Lutovjonkan kirkko ja Ljubnitsan kaksi vanhaa asuintaloa. Historialliset kohteet liittyvät toiseen maailmansotaan.[12]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Generalnyi plan, s. 10.
  2. ↑ a b Generalnyi plan, s. 8.
  3. ↑ Generalnyi plan, s. 39.
  4. ↑ Generalnyi plan, s. 53.
  5. ↑ Istorija poselenija lubnitsa.ru. Arkistoitu 4.9.2017. Viitattu 8.9.2013. (venäjäksi)
  6. ↑ Ljubnitskoje selskoje poselenije lubnitsa.ru. Arkistoitu 25.9.2013. Viitattu 8.9.2013. (venäjäksi)
  7. ↑ Generalnyi plan, s. 41.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 26–27.
  9. ↑ Generalnyi plan, s. 18.
  10. ↑ Generalnyi plan, s. 25.
  11. ↑ Generalnyi plan, s. 33–35.
  12. ↑ Generalnyi plan, s. 12–13.

Aiheesta muualla