Lobopodia

Nykyään Lobopodia on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Lobopodia:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri alueilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, arkielämän vaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Lobopodia on herättänyt akateemikkojen, ammattilaisten ja uteliaiden huomion ilmaantumisensa ja ajan myötä kehittymiseensa. Tässä artikkelissa tutkimme Lobopodia:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkökulma tähän erittäin merkitykselliseen aiheeseen.

Taiteilijan näkemys kambrikautisesta Megadictyon-eläimestä

Lobopodia tai Lobopoda on eläinryhmä, jonka luokittelu on vakiintumatonta. Siihen luokitellaan lähteestä riippuen joko vain fossiilisia lajeja tai myös niiden nykypäivään selvinneitä jälkeläisiä. Kambrikaudella eläneet Lobopodia-lajit olivat jalallisia, matomaisia merieläimiä. Niistä kehittyivät todennäköisesti käsnäjalkaiset ja niveljalkaiset.

Määritelmä

Lobopod-termin keksi Robert Evans Snodgrass vuonna 1938. Hän tarkoitti sillä raajatyyppiä, joka hänen mukaansa erotti käsnäjalkaisten ja niveljalkaisten kantamuodot nivelmadoista. Myöhemmin Lobopodia- tai Lobopoda-termiä alettiin käyttää taksonomisesta ryhmästä, jonka sisällöstä on ollut useita eri näkemyksiä. Osa tutkijoista käyttää Lobopodia-termiä vain fossiilisista lajeista, osa myös käsnäjalkaisista, niveljalkaisista tai karhukaisista tai jostakin näiden yhdistelmästä.[1]

Käsnäjalkaiset, niveljalkaiset ja karhukaiset muodostavat yhdessä Panarthropoda-kladin.[1] Usein Lobopodia käsitetään epäluonnollisena ryhmänä, joka sisältää fossiilisia lajeja Panarthropoda-kladin sukupuun tyveltä.[1][2] Nämä lajit olivat jalallisia, matomaisia merieläimiä, joista nykyiset käsnäjalkaiset ja niveljalkaiset ovat todennäköisesti kehittyneet. Toiset tutkijat luokittelevat Lobopodia-ryhmään myös näiden merieläinten jälkeläisiä, esimerkiksi käsnäjalkaiset.[3] Kaikista laajimmin käsitettynä Lobopodia on samansisältöinen Panarthropoda-kladin kanssa.[1]

Luokittelu

Kambrikautiset Lobopodia-fossiilit ovat tärkeitä niveljalkaisten evoluution ymmärtämisen kannalta.[4] Tutkijoiden keskuudessa ei ole konsensusta siitä, ovatko niveljalkaiset läheisempää sukua käsnäjalkaisille vai karhukaisille.[3] Johtava käsitys on niin sanottu Lobopodia-hypoteesi, jonka mukaan niveljalkaiset ja käsnäjalkaiset ovat läheisempää sukua toisilleen kuin karhukaisille.[5]

Suurin osa kambrikautisista Lobopodia-lajeista on läheisintä sukua joko käsnäjalkaisille tai niveljalkaisille. Esimerkiksi Hallucigenia on lähimpänä käsnäjalkaisia, kun taas Jianshanopodia ja Megadictyon ovat luultavasti läheisempää sukua niveljalkaisille.[2] Lisäksi jotkin pienet fossiiliset lajit saattavat olla läheisintä sukua karhukaisille.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Ortega-Hernández, Javier: Making sense of ‘lower’ and ‘upper’ stem-group Euarthropoda, with comments on the strict use of the name Arthropoda von Siebold, 1848. Biological Reviews, 21.12.2014, 91. vsk, nro 1, s. 255–273. doi:10.1111/brv.12168 ISSN 1469-185X Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.3.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b Steiner, Michael et al.: A new species of Hallucigenia from the Cambrian Stage 4 Wulongqing Formation of Yunnan (South China) and the structure of sclerites in lobopodians. Bulletin of Geosciences, 2.2.2012, 87. vsk, nro 1, s. 107–124. Czech Geological Survey. doi:10.3140/bull.geosci.1280 ISSN 1803-1943 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 20.3.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Jørgensen, Aslak & Kristensen, Reinhardt Møbjerg & Møbjerg, Nadja: Phylogeny and Integrative Taxonomy of Tardigrada. Teoksessa Schill, Ralph O. (toim.): Water Bears: The Biology of Tardigrades, s. 98–99. Cham: Springer, 2014. doi:10.1007/978-3-319-95702-9_3 ISBN 978-3-319-95702-9 (englanniksi)
  4. ↑ Ou, Qiang & Shu, Degan & Mayer, Georg: Cambrian lobopodians and extant onychophorans provide new insights into early cephalization in Panarthropoda. Nature Communications, 11.12.2012, 3. vsk, nro 1, s. 1261. doi:10.1038/ncomms2272 ISSN 2041-1723 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.3.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Wu, Ruolin & Pisani, Davide & Donoghue, Philip C. J.: The unbearable uncertainty of panarthropod relationships. Biology Letters, tammikuu 2023, 19. vsk, nro 1, s. 20220497. Royal Society. PubMed:36628953 doi:10.1098/rsbl.2022.0497 ISSN 1744-957X Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 20.3.2023. (englanniksi)