Tässä artikkelissa perehdymme Lohikoski-Seppälänkangas:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja näkökohtia, jotka tekevät siitä niin merkityksellisen nykyään. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Lohikoski-Seppälänkangas on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian. Tarkastellaan syvällisen ja yksityiskohtaisen analyysin avulla sen vaikutusta eri alueilla sekä sen vaikutuksia yksilötasolla ja kollektiivisella tasolla. Opimme asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta ja näkemyksiä niiden ihmisten näkökulmista, jotka kokevat Lohikoski-Seppälänkangas:n läsnäolon läheltä jokapäiväisessä elämässään. Mikä salaisuus on piilotettu Lohikoski-Seppälänkangas:n taakse? Mikä on sen merkitys nykyisessä tilanteessa? Näitä ja muita kysymyksiä käsitellään tässä artikkelissa, joka pyrkii tarjoamaan kattavan näkökulman nyky-yhteiskunnassa erittäin tärkeästä aiheesta.
Lohikoski-Seppälänkangas | |
---|---|
![]() Lohikosken rakennuksia. |
|
Valtio | Suomi |
Maakunta | Keski-Suomi |
Seutukunta | Jyväskylä |
Kaupunki | Jyväskylä |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 8,3[1] km² |
Väkiluku (2015) | 4 706[1] |
– Väestötiheys | 567 as./km² |
Lohikoski-Seppälänkangas on Jyväskylän kolmas suuralue.[2] Suuralueeseen kuuluvat Lohikosken, Seppälänkankaan sekä Tyyppälän kaupunginosat ja suurin osa Ankeriasjärven kaupunginosasta. Suuralueen asutus sijoittuu suurimmalta osin Lohikosken kaupunginosan asuinalueisiin. Seppälänkangas on Heinälammen asuinaluetta lukuun ottamatta teollisuusaluetta, ja ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluneet Tyyppälä ja Ankeriasjärvi ovat pinta-aloiltaan enimmäkseen metsää.[2]
Lohikoski-Seppälänkankaan suuralueella on 4 706 asukasta (vuonna 2015) ja sen pinta-ala on 8,3 neliökilometriä.[1]