Loppu hyvin, kaikki hyvin

Tässä artikkelissa tutkimme Loppu hyvin, kaikki hyvin:n voimakasta tarinaa, aihetta, joka on vanginnut kaikenikäisten ihmisten mielikuvituksen eri puolilta maailmaa. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen tutkimme syvällistä vaikutusta, joka Loppu hyvin, kaikki hyvin:llä on ollut yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Loppu hyvin, kaikki hyvin:n kiehtovimmat ja yllättävimmät puolet sekä sen merkityksen ja merkityksen nykymaailmassa. Valmistaudu yllättymään ja liikuttumaan Loppu hyvin, kaikki hyvin:n poikkeuksellisesta tarinasta.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, (engl. All's Well That Ends Well) on William Shakespearen vuosina 1594–1609 kirjoittama komedia. Näytelmä ilmestyi painettuna vuonna 1623. Se perustuu yhteen Boccaccion Decameronen novelleista.[1] Nimensä näytelmä on saanut vanhasta sananlaskusta.

Tarina on epäsäätyinen rakkaustarina ja sosiaalipsykologinen draama: Helena, köyhä mutta määrätietoinen neitonen rakastuu kreivittären poikaan nimeltä Bertram, ja saa tämä neuvokkuudellaan aviomiehekseen.

Hahmot

  • Ranskan kuningas
  • Firenzen herttua
  • Bertram, Rousillonin kreivi
  • Rousillonin kreivitär, Bertramin äiti
  • Lavatch, kreiviperheen hovinarri
  • Helena, kreivittären suojeluksessa oleva neito
  • Lafew, vanhempi kreivi
  • Parolles, Bertramin ystävä ja seuraaja
  • Firenzen vanha leski, sukunimeltään Capilet
  • Diana, leskin tytär
  • Rousillonin kreivittären taloudenhoitaja
  • Violenta ja Mariana, lesken naapureita ja ystäviä
  • Paaši
  • Sotilaita, palvelijoita, herrasmiehiä ja hovimiehiä

Juoni

I näytös

Ranskassa, Rousillonin kaupungissa, kreivitär hyvästelee poikansa Bertramin, tämän ystävän Parollesin ja vanhemman kreivin Lafewn, jotka matkustavat yhdessä Pariisiin, Ranskan kuninkaan hoviin. Bertramin tehtävä on korvata edesmenneen isänsä, kreivi Rousillonin rooli hovissa. Ranskan kuningas on sairastunut vakavaan tautiin, jota kukaan hovin lääkäreistä ei osaa parantaa. Helena, kreivittären edesmenneen lääkärin tytär joka kasvoi kreivittären taloudessa, on palavasti rakastunut Bertramiin. Bertram ei kuitenkaan kiinnitä häneen mitään huomiota.

II näytös

Kreivitär antaa Helenalle luvan matkustaa Ranskan hoviin ja koittaa parantaa kuninkaan sairaus isältään saamilla rohdoilla. Kuningas epäilee Helenan taitoja, mutta Helena lupaa kuninkaalle, että jos rohdot eivät toimi ja kuningas kuolee, myös hänet saa teloittaa. Jos taas rohdot toimivat ja kuningas parantuu, Helena saisi valita itselleen puolison hovista. Kuningas paranee, ja pitää kiinni sopimuksestaan. Helena valitsee puolisokseen Bertramin, joka ei kuitenkaan halua tätä puolisokseen. Kuningas pakottaa parin naimisiin sopimuksen mukaisesti ja antaa Helenalle lahjaksi sormuksen avioliiton kunniaksi. Bertram karkaa ystävänsä Parollesin kanssa Italiaan sotimaan heti seremonian jälkeen.

III näytös

Bertram kirjoittaa Italiasta kirjeen Helenalle, jossa sanoo ettei hän suostu hyväksymään avioliittoa ennen kuin Helena pystyy todistamaan kantavansa hänen lastaan ja Bertramin perhesormusta– molemmat tehtäviä, jotka Bertram käsittää mahdottomiksi hänen ollessaan kaukana Italiassa. Sotamatkallaan Bertram rakastuu paikallisen lesken tyttäreen Dianaan ja haluaa mennä tämän kanssa naimisiin, mutta Diana kieltäytyy sillä Bertram on jo avioliitossa toisen naisen kanssa. Bertram haluaa silti viettää yön Dianan kanssa. Ranskassa, Helena palaa Rousillonin kreivittären hoviin, mutta päättää pian seurata Bertramia Italiaan pyhiinvaeltajaksi naamioituneena.

IV näytös

Italiaan saavuttuaan, Helena ystävystyy Dianan kanssa, joka vuoroltaan lupaa auttaa Helenaa tämän vaikeassa tehtävässä. Diana lupautuu tapaamaan Bertramin makuukammarissaan yön pimeydessä, mutta Helena meneekin paikalle tämän sijaista. Yön aikana, Bertram ja Helena vaihtavat sormuksia ja Helena tulee raskaaksi. Bertram ei missään vaiheessa tajua naisen olevan Helena.

V näytös

Ranskan hovissa kaikki olettavat Helenan olevan kuollut, sillä hänestä ei ole kulunut mitään pitkään aikaan. Bertram palaa Ranskaan sotamatkaltaan ja lupautuu naimaan kreivi Lafewn tyttären. Bertram antaa kreiville lahjaksi sormuksen jonka sai Helenalta, joka vuorostaan sai sormuksen kuninkaalta. Lafew tunnistaa sormuksen ja on juuri kysymässä asiasta Bertramilta, kun Diana ryntää hoviin ja syyttää Bertramia tämän viettelemisestä ja hylkäämisestä, väitteet jotka Bertram kieltää jyrkästi. Lafew kuitenkin purkaa heti avioliittosopimuksen hänen tyttärensä ja Bertramin välillä. Dianaa ollaan juuri vangitsemassa, kun Helena ilmestyy hoviin, raskaana ja Bertramin perhesormus sormessaan. Bertram joutuu nyt kirjeensä mukaisesti hyväksymään heidän avioliittonsa ja pyytää anteeksiantoa. Kuningas päästää Dianan vapaaksi ja antaa tälle palkkion sekä mahdollisuuden valita puoliso hovista korvauksena ongelmista ja hänen kokemastaan kohtelusta.

Suomennoksia

  • Loppu hyvä, kaikki hyvä (suom. Paavo Cajander)
  • Loppu hyvin, kaikki hyvin. ((All’s well that ends well.) Suomentanut Tiina Ohinmaa. Esipuhe: Jyrki Nummi) Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32133-1

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ William Shakespeare Info

Aiheesta muualla