Lumisota
Lumisota-aiheesta keskustellaan nykyään laajasti ja se on herättänyt suurta kiinnostusta useilla aloilla. Sekä asiantuntijat että fanit ovat omistaneet aikaa ja vaivaa tämän aiheen tutkimiseen ja syventämiseen pyrkien ymmärtämään sen seurauksia ja vaikutuksia yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Lumisota:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen historiaa, kehitystä, nykyisiä ja tulevia haasteita sekä sen merkitystä nykymaailmassa. Laajan ja rikastuttavan näkökulman tarjoamiseksi perehdymme erilaisiin lähestymistapoihin ja mielipiteisiin, joiden avulla voimme saada täydellisemmän näkemyksen Lumisota:stä.
Lumisota on fyysinen ulkoilmapeli, jossa tarkoituksena on heitellä lumipalloilla osumia toisiin pelaajiin. Lumisota voi alkaa tarkoituksella ja suunnitellusti, mutta se voi myös syttyä spontaanisti tilanteissa, jossa vastapuolet eivät edes tunne toisiaan. Lumisodalla voidaan usein ratkaista keskinäisiä erimielisyyksiä, mutta usein kyse on silkasta hauskanpidosta.
Useimmin lumisotaa käyvät lapset, mutta silloin tällöin varttuneemmatkin joutuvat pelin lumoihin. Virallisia sääntöjä ei ole, mutta joitakin kirjoittamattomia ohjeita toki on olemassa. Nämä ohjesäännöt antavat lumisodalle sen oman luonteen ja ennen kaikkea määrittelevät sen tapahtumaksi, jossa ei ole tarkoituksena vahingoittaa toisia ihmisiä tai heidän omaisuuttaan. Näillä ei tietenkään ole mitään arvoa, jos kyseessä on vakavamielinen tappelu, missä kaikki on sallittua.
Lumisodasta on kehitetty Japanissa myös urheilulaji Yukigassen, jolla Suomessa on myös oma urheiluliittonsa.
Ominaisia sääntöjä
- Yleensä sotijat jakautuvat/jaetaan kahteen joukkueeseen.
- Palloja tähdätään yleensä nimenomaan päähän. Joskus voidaan myös sopia, että päähän ei saa tähdätä.
- Kun toiseen joukkueeseen on osunut tarpeeksi lumipalloja ja se on siten jäänyt tarpeeksi pahasti alakynteen, tämä häviölle jäänyt joukkue yleensä antautuu vapaaehtoisesti.
- Osanottajat ymmärtävät, että pelin tarkoituksena on lähinnä nöyryyttää vastapuolta, ei niinkään vahingoittaa heitä fyysisesti.
- Ajoittaista paininpoikasta lukuun ottamatta suoraa fyysistä kontaktia vastustajiin ei juuri oteta niin kauan kuin kyse on varsinaisesta lumisodasta.
- Lumilinnojen rakentaminen on sallittua. Ex tempore -tyylisissä sodissa linnoja luonnollisesti näkee harvemmin.
- Lumipesulla tarkoitetaan vastustajan naaman ”pesemistä” lumella. Tällaista saatetaan tehdä lumisodan yhteydessä. Joskus lumipesua tehdään myös kiusausmielessä ja joskus lumipesu on kielletty lumisodassa.
- Lumipesulle sukua on myös lumen tunkeminen vaatteiden sisään paljaalle iholle, esimerkiksi niskaan. Tätä tehdään lumipesun yhteydessä. Toisinaan lumisotijat käyttävätkin huppua päässä, jotta niskaan ei menisi lunta.
- Infrastruktuuri tai luonnonmuodostelmat saattavat muodostua keskeisiksi sodassa. Esimerkiksi jos tapahtumapaikalla on syvä oja tai aita, saattavat joukkueet ryhmittyä sen eri puolille.
- Lumisodalle usein kiellettyjä alueita ovat esimerkiksi koulut ja harvemmin soratiet. Syynä on kivien pallojen sisään joutuminen paljon helpommin kuin vaikkapa puistossa.
- Kivillä tehostettujen pallojen käyttö on lumisodan hengen vastaista
Lämpötilan ollessa muutaman asteen pakkasen puolella lumipalloja voi vettä apuna käyttäen jäädyttää, eli hetkellisesti kovettaa pallon pinta. Tilanteesta riippuu, katsotaanko tällaista varustelua hyvällä vai onko se hyvän lumisotahengen vastaista.
Varustelu on usein osa lumisotaa esim. autotien loskasta tehty lumipallo on erittäin tehokas ase vastapuolta vastaan, koska pallon massa on erittäin suuri ja se sinkoaa suolapitoista loskaa metrien päähän aina vastapuolen pelaajien silmiin asti. Usein loskapallot ovat kyseenalainen ase lumisodassa. Muita mahdollisia varustuksia ovat kiviä sisältävät pallot (kyseenalaisia), jättikokoiset pallot ja muut apuvälineet joita voi käyttää kilpinä tai lumen heittämisessä esim. lapio.
