Lysimakheia (Traakia)

Tässä artikkelissa tutkimme Lysimakheia (Traakia):n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on vuosien varrella kiinnittänyt monien huomion. Lysimakheia (Traakia) on ollut keskustelun, tutkimuksen ja inspiraation kohteena, ja se on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Lysimakheia (Traakia) on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja herättänyt intohimoista kiinnostusta ihmisissä, jotka haluavat ymmärtää sen merkitystä ja vaikutusta ympäröivään maailmaan. Tämän artikkelin avulla yritämme valaista Lysimakheia (Traakia):tä ja tutkia eri puolia, jotka tekevät siitä niin kiehtovan ja merkityksellisen nykyisessä kontekstissa.

Lysimakheia
Λυσιμάχεια
Sijainti

Lysimakheia
Koordinaatit 40°32′53″N, 26°45′2″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Bolayır, Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 309 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Valtakunta hellenistiset valtakunnat
Rooman valtakunta
Alue Traakian Khersonesos

Lysimakheia (m.kreik. Λυσιμάχεια, myös Lysimakhia, Λυσιμαχία, lat. Lysimachia) oli antiikin aikainen kaupunki Traakian Khersonesoksella nykyisen Turkin alueella.[1] Se sijaitsi noin neljä kilometriä pohjoiseen nykyisestä Çanakkalen maakunnan Bolayırin kylästä.[2][3]

Lysimakheian perusti Lysimakhos hellenistisellä kaudella vuonna 309 eaa. Se korvasi varhaisemman Kardian kaupungin.[1]

Maantiede

Lysimakheia sijaitsi Traakian Khersonesoksen pohjoisrannikolla Melaksenlahden (nyk. Saroksenlahti) etelärannalla lähellä niemimaan juurta.[3][1] Siitä länteen sijaitsivat Ide ja Paion, koilliseen Kobrys ja Kypassis, ja etelään Paktye.[3] Kaupunki sijaitsi paikalla, jossa se hallitsi tietä Sestoksesta pohjoiseen ja Traakian sisäosiin päin.[1]

Historia

Lysimakheia perustettiin hellenistisellä kaudella vuonna 309 eaa. Sen perusti Lysimakhos valmistautuessaan taistelemaan vastustajiaan vastaan, sillä sen paikka oli strategisesti edullinen. Hän nimesi sen itsensä mukaan. Saadakseen asukkaita uuteen kaupunkiinsa, Lysimakhos tuhosi läheisen Kardian kaupungin, jonka korvaajaksi Lysimakheia näin tuli.[1][4] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Lysimakheus (Λυσιμαχεύς).

Lysimakhoksen Lysimakheiassa lyömä hopeinen tetradrakhma. Kuvituksessa Ammonina kuvatun Aleksanteri Suuren pää sekä istuva, Nikeä kädessä pitävä Athene Nikeforos ja teksti ΒΑΣΙΛΕΩΣ ΛΥΣΙΜΑΧΟY, Basileōs Lysimakhū.

Lysimakhos teki Lysimakheiasta valtakuntansa pääkaupungin, ja se nousi nopeasti merkittäväksi. Hänen kuoltuaan kaupunki tuli seleukidien valtapiiriin. Seleukos II:n sodassa Ptolemaios III:ta vastaan se päätyi viimeksi mainitulle. Myöhemmin kaupunki joko sai vapauden tai vapautti itsensä, ja esiintyy sympoliteiassa yhdessä Aitolian liiton kanssa. Aitolialaiset eivät kuitenkaan kyenneet takaamaan sen turvallisuutta, ja traakialaiset tuhosivat sen samaan aikaan kun roomalaiset kävivät sotaa Filippos V:tä vastaan.[1]

Antiokhos III kunnostutti kaupungin, keräsi sen hajaantuneen ja osaksi orjiksi joutuneen väestön takaisin, ja hankki sinne uusia asukkaita muualta anteliailla lupauksilla.[1][5] Tämä ei kuitenkaan vaikuta onnistuneen kovin hyvin, ja roomalaisella kaudella kaupunki taantui edelleen. Viimeinen maininta siitä antiikin aikaisella nimellään on Ammianus Marcellinuksella.[6] Keisari Justinianus I kunnostutti ja linnoitti paikan 500-luvulla, ja sen jälkeen se tunnettiin nimellä Heksamilion (Ἑξαμίλιον, lat. Hexamilium).[1][7]

Rakennukset ja löydökset

Nykyisessä Bolayırissa on ollut havaittavissa kaupunkiin liittyviä raunioita vielä ainakin 1800-luvulla.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Lysimachia (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Lysimacheia Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  3. ↑ a b c ”51 H3 Kardia/Lysimacheia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  4. ↑ Strabon: Geografika II s. 134, VII s. 331; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.9.10; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 20.29; Polybios: Historiai 5.34; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.18.
  5. ↑ Titus Livius: Rooman synty 33.38, 40; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto, katkelmat teoksessa Excerpta de virtutibus et vitiis s. 574.
  6. ↑ Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.8.
  7. ↑ Prokopios: Rakennuksista (Peri ktismaton, De aedificiis) 4.10; Simeon Logotheta s. 408.